Lem­men­joen kullan ko­ne­kai­vu jakaa edus­kun­taa

Lemmenjoen kansallispuiston koneellisen kullankaivuun lopettaminen on yksi eduskuntaa jakava asia uudessa kaivoslakiesityksessä. Lakiesityksen lähetekeskustelussa torstaina kahdeksan vuoden siirtymäaikaa haluttiin sekä pidentää että lyhentää.

Lemmenjoen kullan konekaivu jakaa eduskuntaa.
Lemmenjoen kullan konekaivu jakaa eduskuntaa.
Kuva: Sarviaho Heikki

Lemmenjoen kansallispuiston koneellisen kullankaivuun lopettaminen on yksi eduskuntaa jakava asia uudessa kaivoslakiesityksessä. Lakiesityksen lähetekeskustelussa torstaina kahdeksan vuoden siirtymäaikaa haluttiin sekä pidentää että lyhentää.

Keskustan lappilainen kansanedustaja Janne Seurujärvi epäili, että siirtymäaika on liian tiukka ja vain lisää painetta kultavarojen tehokkaampaan hyödyntämiseen. Hän huomautti, että kahdeksan vuotta tarkoittaa Lapissa käytännössä 20 kuukautta eli kaivuuta voidaan harjoittaa vain kesäisin. Taustatukea Seurujärvi sai pirkanmaalaiselta Tero Rönniltä (sd.), jonka mielestä konekaivu ei ole ongelma, sillä kairassa riittää puroa ja jokea.

Vihreiden vantaalainen Timo Juurikkala piti kahdeksaa vuotta aivan liian pitkänä siirtymäaikana "sille meiningille" ja vaati, että eduskunnassa harkittaisiin sen lyhentämistä. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) vakuutti, että kullan kaivaminen Lemmenjoella ei lakiesityksellä lopu. Sillä päästään kuitenkin vähän lähemmäksi mielikuvaa, joka ihmisillä kullanhuuhdonnasta on. --?Jatkossakin siellä ei tartte olla hakku ja lapio ja vaskooli, vaan kyllä siellä voi jopa myös pientä koneellista välinettä käyttää, Pekkarinen sanoi. Siirtomaa- vai kehitysaluepolitiikkaa?

Toinen rintamalinja eduskunnassa on muodostumassa suurempien kaivosten oikeuksista. Pohjois-Karjalasta valittu Hannu Hoskonen (kesk.) oli huolissaan siitä, että monimutkainen lupabyrokratia aiheuttaa sen, että isot kaivosyhtiöt vetäytyvät pois. --?Monessa hankkeessa, jotka koskevat haja-asutusalue-Suomea, on törmätty tähän kauheaan tosiasiaan, että moni iso teollistamishanke on valtavien valitustehtailujen jälkeen jäänyt vuosiksi vuosiksi venymään, Hoskonen varoitteli.

Lahtelainen Jouko Skinnari (sd.) puolestaan pelkäsi, että Suomessa kävisi niin kuin mustassa Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. --?Sinne tullaan kaivamaan ja viedään kaikki rikkaudet pois. Kaivetaan sen aikaa kun kaivetaan ja kaivos pannaan kiinni ja haitat jäävät, Skinnari sanoi.

Kotkalaisen Pentti Tiusasenkin (vas.) mielestä malminetsintä muistuttaa siirtomaapolitiikkaa. Hän esitti kaivosyhtiöiltä perittäväksi panttia, joka laukeaisi, jos maisemointi jää tekemättä. Lakiesitys lähetettiin talousvaliokunnan käsiteltäväksi.

Ilmoita asiavirheestä