Leipomo kohoaa omalla vii­pa­leel­laan

Suurimittainen toimintatavan muutos ja tarkka keskittyminen omaan erityisosaamiseen pelasti haukiputaalaisen paikallisleipomon Putaan Pullan monien leipomojen kokemalta kohtalolta. Alan rakennemuutos 1980-luvun lopussa ja talouslama 1990-luvun alussa kylmensi lähes kaikki pohjoisen piskuiset leipäuunit.

Suurimittainen toimintatavan muutos ja tarkka keskittyminen omaan erityisosaamiseen pelasti haukiputaalaisen paikallisleipomon Putaan Pullan monien leipomojen kokemalta kohtalolta. Alan rakennemuutos 1980-luvun lopussa ja talouslama 1990-luvun alussa kylmensi lähes kaikki pohjoisen piskuiset leipäuunit.

Toimitusjohtaja Reino Tyykiluoto puhuu jopa liikeidean tasolle yltäneistä uudistustoimista, jotka synnytettiin 26.10.1994. Tyykiluoto muistaa tuon päivän yhä ja kuvailee silloin tapahtunutta käännettä kuin uskoon tulemiseksi. Uusitun liikeidean pohjalta tehdään nykyisinkin lyhyempiä, muutaman vuoden toimintasuunnitelmia.

"90-luvun alussa olimme tiukoilla. Jos vuonna 1994 liikeidean muutosta ei olisi tehty, emme täällä olisi. Sekä tuotannollinen- että markkinointitoiminta piti kääntää päinvastaiseksi. Päätimme keskittyä pienten tuotesarjojen tekemiseen, koska isot leipomot eivät tee niin. Pyrimme itse määräämään hinnat, ettei olisi markkinahintaa."

Uusien linjausten ansiosta nyt hyvinvoiva leipomo viettää lauantaina 25-vuotisjuhliaan. Reino Tyykiluoto pitää Putaan Pullaa toiminta-alueensa johtavana paikallisleipomona, joka toimittaa tuotteita pääsääntöisesti päivittäistavarakauppaan. Vajaa viidennes leipomon Raahe-Keminmaa-alueen asiakaskunnasta on laitoksia, grillejä ja kahviloita.

Liikeidean tarkentamiseen kuului myös se, että myynnin vastaavaksi otettiin talon ulkopuolinen henkilö. Tällä turvattiin se, etteivät kauppiaat tyrmänneet uusia ajatuksia tykkänään. Toimitusjohtaja Tyykiluodon mukaan uusi idea saatiin markkinoitua noin kolmessa vuodessa.



Pelkkä leipä ei riitä


Etupäässä leipiä valmistavan Putaan Pullan kantavaksi ajatukseksi otettiin suurten toimijoiden hylkäämän pienen markkinaraon ja oman erityisosaamisen, kuten arinauunien käytön, hyödyntäminen. Leipomo on edelleen voimakkaan brändin luomisen ja tuotekehittelyn tiellä.

"Pyrimme tekemään paikallisia merkkituotteita. Pienyrityskin voi valmistaa merkkituotteita, kunhan se ei pyri haukkaamaan liian suurta palaa. Tuotekehittelyssä pitää valita kohderyhmät", Reino Tyykiluoto opastaa.

"Aiemmin tuotteet suuntautuivat ikääntyville ja suurtalouksille. Jalostimme sämpylää 'helpompaan suuntaan' ja otimme käyttöön pienempiä pakkauskokoja. Suurleipomot eivät ole lähteneet pienpakkauksiin, mutta meille se on luontevaa", nykyinen myyntipäällikkö Antti Tyykiluoto kertoo.

Hän tietää, että monet muut pienet leipomot eivät ole satsanneet brändinsä kehittämiseen.

"Se on leipomoalalla vielä lapsenkengissä. Niin oli meilläkin alussa, mutta nyt kehitämme brändiämme määrätietoisesti. Pelkkä leipä ei riitä. Meillä tuotekehitys on keskiössä, kun konepuolikin alkaa olla kunnossa", Antti Tyykiluoto toteaa.

Putaan Pullan strategiaan kuuluu keskeisesti pienleipomoille harvinainen seitsemänpäiväinen työviikko. Se aloitettiin vuosia sitten, samaan aikaan kuin kauppojen sunnuntai-aukiolo.

"Toimitamme joka päivä leipää, kun kaupat ovat auki. Talvisunnuntaisin viemme tuotteita pienille kaupoille, jotka saavat olla auki, ja kesällä kaikille", Reino Tyykiluoto valottaa.

Kulurakenne saadaan pidettyä edullisena ilman ylimääräisiä työntekijöitä ja keskittymällä erikoistuotteisiin, jotka voidaan hinnoitella hyvin. Kuluvan vuoden liikevaihto yltänee lähelle kahta miljoonaa euroa.



Kokonaisuus huomioon


"Pyrimme tekemään erilaisia tuotteita ja muodostamaan kokonaisuuden, pakkauksista lähtien", Reino Tyykiluoto sanoo.

Tyykiluodon miesten mielestä omaperäisyys on valttia leipomoalallakin, koska silloin valmistajat välttyvät samankaltaisten tuotteiden rinnakkain asettelulta.

"Kauppiaalle pitää perustella, miksi hänen kannattaa ottaa tuotteet myyntiin", Reino Tyykiluoto muistuttaa.

Valtakunnallisten ja alueellisten leipomojen rinnalla pienet paikallisleipomot saavat kilpailla tosissaan, jotta saavat leipänsä ja nisunsa kaupan hyllylle. Reino Tyykiluoto korostaa sitä, että kuluttaja pitää saada ostamaan samaa tuotetta myös toistamiseen.

Koska leivän kulutuksen määrä on Suomessa melkein vakio, leipomojen menestys ratkaistaan markkinoinnilla ja tuotekehittelyllä.

"Minusta leivän hinta ei ole nykyisin tärkein kriteeri vaan tuoreus ja helppous. Ihmiset hakevat pitkälle jalostettuja ja viipaloituja leipiä, joiden hinta on kalliimpi", Antti Tyykiluoto pohtii.

Sukupolvenvaihdosta Putaan Pullassa suunnitellaan tilitoimiston kanssa "loivan kaavan mukaisesti". Verottajalta on haettu ennakkopäätöstä, jottei tulisi kalliita yllätyksiä.

Ilmoita asiavirheestä