Ruoka-avun tarve Oulussa ei ole enää moneen vuoteen vähentynyt.
Päinvastoin, tarvitsijoita on koko ajan enemmän. Myös työttömien ja vähävaraisten jouluaterialle riittää Oulussa tulijoita.
EU luovuttaa elintarvikkeita interventiovarastoista avustusjärjestöille. Suomelle varattu määräraha on viime vuosina kasvanut.
Eniten EU:n ruoka-apua käyttävät Italia, Puola ja Ranska. Pohjoismaisista naapureista Ruotsi ja Tanska eivät jaa kansalaisilleen EU:n ruoka-apua.
Köyhien määrä on Suomessa talouden hyvinäkin vuosina vain kasvanut. Yhteiskunta on polarisoitunut, vauraus ja köyhyys ovat entistä kauempana toisistaan.
Lisäksi talouskriisi on lisännyt työttömyyttä ja lomautuksia. Viime aikoina työttömyys on talouden viriämisen myötä ollut laskusuunnassa.
Ruoka-avun tarpeelle on monia syitä. Opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät käyvät hakemassa EU:n ruokakasseja, sillä ne tuovat lisän niukkaan toimeentuloon ja toimivat varastona pahan päivän varalle.
Pienituloisuus voi johtua työttömyydestä, sairastelusta, tukijärjestelmien ulkopuolelle putoamisesta ja velkaisuudesta. Näillä ihmisillä kaikki raha menee pakollisiin laskuihin, joten ainoa asia, josta voi tinkiä on kuluttaminen.
Samaan aikaan suomalaiset kotitaloudet tuhlaavat ruokaa.
Jopa kymmenen prosenttia kotitalouksien syömäkelpoisesta ruuasta päätyy jätteisiin. Hävikki pelloilta pöytään asti on vielä suurempi.
Suomalaisten köyhyyskertomuksista käy ilmi, että köyhimmät tinkivät ruoka-menoistaan. Hyvinvointiyhteiskunnan perusturvan pitäisi kuitenkin olla sellainen, että ruoka-apu olisi vain tilapäinen, ei pysyvä tuki.