Kesäkuussa ruoka-apuun ovat joutuneet turvautumaan jopa lukiolaiset. Ruokakuponkeja jakava HFU-järjestö kertoo, että sen ostokortteja on kuluvana kuuna anonut kymmeniä tämän kevään ylioppilaita.
Lukiolaiset eivät nauti enää opintotukea kirjoitettuaan. Heillä ei ole myöskään oikeutta työmarkkinatukeen, vaan valkolakin saaneet kärsivät karenssiajasta.
Jos tuoreet ylioppilaat eivät saa töitä, he ovat vanhempiensa tuen armoilla tai joutuvat hakemaan toimeentulotukea kotikunnastaan. Toimeentulotukihakemusten käsittelyajat ovat venyneet viikkoihin koko maassa. Kansalaisjärjestöt pyrkivätkin puhaltamaan balsamia nuorten ahdinkoon.
"Voi kuulostaa karulta, mutta tilanne on tämä. Töitä ei ole, toimeentulotuen käsittelyaika on pitkä eikä vanhemmilta saa rahaa, kun on muuttanut pois kotoa. Tämä on ajanut juuri lukionsa päättäneitä meille. Samoin vasta ammattiin valmistuneita on asiakkainamme selvästi aiempaa enemmän", selventää Oulun HFU:n tiedottaja Sirpa Ahola-Laurila.
Oulun kaupungin sosiaalitoimi puolestaan arvioi, että opiskelijoiden määrä toimeentulotuen asiakkaina kasvaa tänä suvena noin 50 prosentilla.
Kirkko ja kaupunki haasteen edessä
Kuntien sosiaalitoimet vastaavat lain velvoittamina toimeentulon tarjoamisesta tukalaan asemaan joutuville. Myös kirkolla on pitkät perinteet köyhäinavun antamisesta.
Talouden vaisu syke asettaa perinteiset toimijat ahtaaseen rakoon, sillä tavanomaiset tukimuodot eivät tunnu ratkovan nykyisiä pulmia.
Oulun kaupungin sosiaaliturvan palvelupäällikkö Raimo Ojanlatva toteaa, että toimeentulohakemusten käsittelyaikoja on onnistuttu nitistämään lain vaatimaan seitsemään päivään. "Tilanne on hankala, mutta viimeisen kuukauden ajan olemme saaneet hakemukset käsiteltyä ja tuet maksuun lain vaatimassa määräajassa."
Oulun tuomikapituulissakin tiedostetaan ongelma. Diakoniatyön vastaava hiippakuntasihteeri Jouko Lankinen vahvistaa nuorten aseman heikentyneen muun muassa kehnon kesätyötilanteen vuoksi.
Ruoka-avun kenttä kirjavaa
HFU tarjoaa nettisivuillaan kaavaketta, jonka täyttämällä voi anoa ostokortteja elintarvikekauppoihin. Lisäksi järjestö voi antaa tukea laskujen maksussa.
Ahola-Laurila kertoo, että HFU:n palveluihin voi hakeutua vaivatta ilman julkista leipäjonossa seisoskelua. Monelle opiskelijalle asettuminen leipäjonon jatkeeksi voi olla kova paikka.
Oulun seudulla toimii lukuisia muitakin ruoka-apuun erikoistuneita avunantajia. Yhteistyötä työttömät ry:n (Ytyä) leipäjono vietti vastikään viisitoistavuotispäiväänsä. Kevään aikana järjestön ruokapusseja on noutanut paljon myös nuoria. Tarkkoja lukuja Ytyä ei lähde arvioimaan.
Maaliskuussa toimintansa käynnistänyt Oulun Vapaakirkon ruoka-apu on niin ikään kohdannut nuorten hädän. Yhdistyksessä laskeskellaan, että ruokakasseja hakee noin kymmenkunta opiskelijaa per jakokerta.
Ylikiimingissä kyläläisten arkeen tuo tekohengitystä Mannerheimin lastensuojeluliiton sekä paikallisen seurakunnan yhteistyö. Lauantaina kylällä oli ensi kertaa tarjolla soppaa sekä EU:n ruokakasseja. Asiakkaita kävi lähes 500. Heistä iso osa lapsiperheitä.
Ylikiimingin palvelu ei ole säännönmukaista. Seuraavan kerran kyläläisten toimeentuloa tuetaan ruoka-avulla ensi syksynä.