Ensi vuonna leivän ostaja saa latoa kaupan kassalle aikaisempaa suurempia seteleitä, mikäli leipomotuotteiden hinnat kohoavat odotetulla tavalla.
Leivän hinnan odotetaan nousevan enemmän kuin elintarvikkeiden hintojen keskimäärin. Kun kaikki elintarvikkeet kallistuvat 3,5 prosenttia, niin leivästä saa pulittaa jopa yli 5 prosenttia enemmän, ennustaa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT. Tänä vuonna elintarvikkeiden kuluttajahinnat nousevat vajaat kaksi prosenttia.
Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että leipä on verraten edullinen peruselintarvike. Kuluttajien reaktioita leivän kallistumiseen onkin vaikea ennakoida.
Viljojen hintojen nousu on jatkunut syksyn aikana voimakkaana. Viljamarkkinoilla on perinteisesti nähty vain melko pieniä vaihteluita, minkä takia hintojen kääntyminen jyrkkään nousuun tulikin yllätyksenä.
"Viljan hinnan vahvistumista on useamman vuoden odoteltu, koska kysyntä on maailmalla kasvanut. Kysyntä ei tee nopeita hyppäyksiä, vaan on mennyt eteenpäin tasaisesti", sanoo professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta MTT:stä.
"Kukaan ei vuosi sitten pystynyt ennustamaan lähellekään niitä hintoja, joissa tällä hetkellä liikutaan. Odotettiin, että viljan hinta nousee 10-20 prosenttia."
Maailmalla viljojen hinnat ovat kaksinkertaistuneet vuoden takaisesta.
Maailman vilja-aitoilla
suuri hintavaikutus
Viljan kysyntää on lisännyt väestönkasvu ja vaurastumisen aikaan saama kulutustottumusten muutos Aasiassa. Kun lihan ja maidon menekki kasvaa, tuotantoeläinten määrä ja rehuviljan käyttö lisääntyvät.
Viljan hintaa on nostanut tarjontasokki, jonka takia kasvavaan kysyntään ei ole voitu vastata. Poikkeuksellisen huonot sääolot ovat aiheuttaneet kehnoja satoja.
"Se lähti liikkeelle vuosi sitten Argentiinassa ja erityisesti Australiassa, jossa kuivuus vaivasi ja jäätiin puoleen normaalista satomäärästä. Lisäksi pohjoisella pallonpuoliskolla saatiin huonoja satoja. Märkyys koetteli erityisesti Ranskaa ja Saksaa. Myös Ukrainassa ja Venäjällä sadot olivat pienempiä kuin normaalisti", Niemi kertoo.
Kun uusi sadonkorjuukausi alkoi syksyllä, hinnat nousivatkin reippaasti.
Viljan tarjonnassa ja kysynnässä on eletty pitkään "kädestä suuhun". Tällä vuosikymmenellä viljan tuotanto ei ole riittänyt kattamaan kysyntää, vaan varastot ovat huvenneet. Viime aikaisessa hinnan nousussa on Niemen mukaan kyse osittain myös markkinoiden paniikkireaktiosta.
Leivän hintaa
hilaavat muut tekijät
Viljan rajukaan kallistuminen ei yksin selitä leivän hinnan nousua, sillä raaka-aineen hinnan osuus leivän hinnasta ei ole suuren suuri. Valmiin leivän kuluttajahinnasta viljan hinnan osuus on noin 4-5 prosenttia.
"Vaikka viljaraaka-aineen hinta pysyisi kaksi kertaa korkeammalla, sen suora vaikutus kuluttajan leivän hintaan olisi vajaat viisi prosenttia", Jyrki Niemi toteaa.
Leivän kallistumisen aiheuttaakin pääasiassa leipomoteollisuuden muiden menojen kasvu. Käsityövaltaisessa leipomoteollisuudessa työvoimakustannusten osuus on ollut noin kolmannes liikevaihdosta. Lisäksi muun muassa energiakustannusten nousu vaikuttaa leipomotuotteiden kuluttajahintoihin.
Leipomoteollisuudessa tuotteiden jalostusaste on kasvanut, mikä nostaa valmiiden tuotteiden hintoja, ja toisaalta pienentää raaka-aineen suhteellista vaikutusta kuluttajahintoihin. Ala on satsannut paljon myös uutuustuotteiden kehittämiseen.