Leipää syödään lamasta riip­pu­mat­ta

Leipomossa ei auta lannistua lamatunnelmiin. Esimerkiksi tuoreen leivän menekki pysyy melko tasaisena yleisestä taloustilanteesta huolimatta. "Ei taantuma vähennä ainakaan perusleivonnaisten, kuten ruisleivän ja pullan ostamista", sanoo oululaisen Pulla-Pirtti Oy:n toimitusjohtaja Hannu Räinä.

Leipuri Pirkko Pienihäkkinen valmistaa viinereitä 33 vuoden työkokemuksella.
Leipuri Pirkko Pienihäkkinen valmistaa viinereitä 33 vuoden työkokemuksella.

Leipomossa ei auta lannistua lamatunnelmiin. Esimerkiksi tuoreen leivän menekki pysyy melko tasaisena yleisestä taloustilanteesta huolimatta.

"Ei taantuma vähennä ainakaan perusleivonnaisten, kuten ruisleivän ja pullan ostamista", sanoo oululaisen Pulla-Pirtti Oy:n toimitusjohtaja Hannu Räinä.

Perusleivonnaisten ohella myös kalliimpien leipomotuotteiden, kuten lähi- tai luomuleipien ja konditoriatuotteiden suosio saattaa olla kasvussa, arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön torstaina julkistamassa leipomoteollisuuden toimialaraportissa. Selitys kuuluu, että samalla kun tingitään suurista menoista, halutaan kuitenkin pientä hemmottelua - ja toisaalta ollaan myös yhä valistuneempia ravinnon terveysvaikutuksista. Näistä syistä halutaan esimerkiksi juuri täysjyvä-, luomu- ja lähileipää.

Raportin koostanut toimialapäällikkö Leena Hyrylä arvioi leivän suosion takaavan sen, että pienet ja keskisuuret leipomot pystyvät kilpailemaan alueellisilla markkinoilla: ne voivat tarjota kuluttajille laadukkaita, tuoreita ja alueellisiin makumieltymyksiin sopivia tuotteita.



Pari isoa ja paljon pieniä


Kaupan ketjuuntuminen ja keskittyminen ovat kuitenkin kiristäneet kilpailua. Suomessa päivittäistavarakauppa on pitkälti parin kolmen ison ryhmittymän peliä, ja kaupan valikoimapäätöksistä tehdään 60-70 prosenttia valtakunnallisesti, 20-30 prosenttia alueellisesti ja kauppakohtaisesti vain muutaman prosentin verran.

Leipomoteollisuuden kahdella suurimmalla, eli Fazer Leipomot Oy:llä ja Vaasan Oy:llä on päivittäistavarakaupassa yli 60 prosentin markkinaosuus. Noin 15 keskisuuren leipomon osuus on suunnilleen 20 prosenttia ja lopuille, runsaalle 700 leipomolle jää Suomen Leipuriliiton mukaan vajaan 20 prosentin siivu. Tuonnin osuus on nelisen prosenttia.

Oululaisleipomoista keskisuurina voi pitää ainakin Pulla-Pirttiä ja Antell-Leipomot Oy:tä. Pulla-Pirtin liikevaihto oli viime tilikaudella noin 16,3 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää noin 150 henkilöä. Antell-Leipomoiden liikevaihto oli viime vuonna 11,9 miljoonaa euroa ja vuosityösuhteiden määrä 128 henkilöä. Molemmat kuuluvat valtakunnallisesti toimiviin myynti- ja markkinointiyhtiöihin, Pulla-Pirtti Perheleipureihin ja Antell Alueellisiin ykkösleipureihin.



Paikoilleen ei kestä jäädä


Kiristynyt kilpailu pakottaa leipomot jatkuvaan tuotekehittelyn ja kilpailukyvyn parantamiseen. "Tuotekehityksen on oltava jatkuvaa. Paikoilleen ei kestä jäädä, jos haluaa jatkaa toimintaa myös seuraavan 50 vuoden ajan", vahvistaa 51-vuotiaan yrityksen toimitusjohtaja Hannu Räinä.

"Meidän täytyy tietää koko ajan omien tuotteidemme tilanteesta kaupassa. Pitää pystyä tarjoamaan vaihtoehtoja, jos näyttää siltä, että jonkun tuotteemme kysyntä ei ole kaupan mielestä tarpeeksi hyvä", Pulla-Pirtin myyntijohtaja Kari Herukka lisää.

Hintakilpailu näkyy kovimmillaan juuri nyt esimerkiksi ruispalaleivissä. "Pitää miettiä, kannattaako mennä ollenkaan siihen kisaan hakkaamaan päätä seinään", Herukka sanoo. "Esimerkiksi meidän yrityksessämme painotetaan kovasti kahvileipäpuolta, jossa markkinaosuutemme on valtakunnallisestikin suurempi kuin ruokaleivissä."

Pulla-Pirtti on tekemässä kahvileipäpuolelle isoa investointia alkuvuodesta. Lisäksi yritys aloitti tänä syksynä Perävainiolla uuden lähettämöhallin ja myymälätilan rakentamisen. Laajennuksen kokonaisala on vajaat 2 000 neliötä ja budjetti noin 2 miljoonaa euroa. Laajennus valmistuu kesään mennessä.

Ilmoita asiavirheestä