Vähäroutainen talvi on viivästyttänyt puunhankintaa perinteisillä talvileimikoilla Pohjois-Suomessa. Metsäliiton Kajaanin hankinta-alueen piiripäällikkö Jarkko Parpala kertoo, ettei yhtiö ole tammikuun puoliväliin mennessä päässyt käytännössä lainkaan turvemaiden ojitusalueille, joissa sen talvileimikot pääosin sijaitsevat.
"Routaa ei ole oikeastaan yhtään, koska varhain satanut lumi on estänyt maiden jäätymisen. Lisäksi pulmana on se, että maapohja on lumen alla monin paikoin vetinenkin", Parpala harmittelee.
Talviteitä on poletettu jäätymisen nopeuttamiseksi niin Kainuun kuin Pohjois-Pohjanmaankin kohteissa, mutta edelleenkään ne eivät ole olleet riittävän kantavia metsäkoneille.
"Tavanomainen talvenaloitus 2000-luvulla. Varmaankin tässä vaiheessa ollaan jo yli kuukauden jäljessä talvileimikoiden puunkorjuussa takavuosien normaalitalviin verrattuna", Parpala pohtii.
Leutoja talvia ollut aiemminkin
Parpalan mukaan hakkuurästejä on kertynyt turvemaiden metsiin jo muutamana aikaisempanakin talvena leutojen säiden takia, ja nyt rästit uhkaavat vain kasvaa.
Tarvetta olisi päästä tekemään kohteissa harvennushakkuita, jotka eivät kesäaikaan onnistu maiden pehmeyden takia.
Turvemaiden metsien ohella yhtiöllä on talvileimikoita soiden ympäröivillä kivennäismailla, mutta niillekään ei ole päästy vielä kunnolla operoimaan, koska soita ylittävät talvitiet ovat vielä liian heikkoja.
Pakkaset ovat kuitenkin ehtineet jäätää kantaviksi esimerkiksi aurattuja viljelyteitä, joiden varsilla yhtiön talvileimikoita myös sijaitsee. Tammikuussa niille on Parpalan mukaan hyökättykin täydellä teholla.
Isolla yhteismetsällä
jouston varaa
Suomen suurimman yhteismetsän, Kuusamon yhteismetsän, puunhankinta talvileimikoista on pitkittynyt jonkin verran roudan vähäisyyden vuoksi. Sitä ei ole juuri kymmentä senttiä enempää.
Hankintaesimies Timo Pätsi kertoo, että isompaa ongelmaa tilanteesta ei ole kuitenkaan syntynyt.
"Meillä metsäalat ovat suuret ja jouston varaa hakkuukohteiden valinnassa löytyy. Tarkemmalla suunnittelulla tarvittava puumäärä on saatu metsistä liikkeelle. Nyt hakkuut ovat painottuneet kuivien maiden leimikoihin."
Talven hakkuita on suunniteltu myös pehmeille metsämaille ja soiden takana sijaitseviin kovapohjaisiin metsiin, minne Pätsi arvioi päästävän talven edistyessä.
"Kulkureitit kohteisiin on poletettu valmiiksi ja annettu pikkuhiljaa routaantua. Sinne kyllä mennään, kunhan pakkasia saadaan lisää", Pätsi toteaa.
Hän tosin arvelee, että talviteiden tekeminen tulee tänä talvena tavanomaista kalliimmaksi, koska pelkkä reittien pillarointi ei riitä: tarvetta on tehdä niiden päälle myös penkkaa kaivinkoneilla.
Yhteismetsä hakkaa talvella suunnilleen saman verran puuta kuin sulakauden aikanakin, noin 6 000 kuutiota kuukaudessa. Pätsin mukaan hakkuut ovat edenneet suunnitellusti, eivätkä puukaupat ole takkuileet.
Puu on liikkunut hakkuukohteista ostajille hyvin, sillä sen verran pakkasia on pitänyt, että metsäautotiet ovat päässeet jäätymään rekoille tarpeeksi vankoiksi.