Rovaniemen Paavalniemessä, Kaukon koulun pihalle on pystytetty suuri teltta. Sen sisälle on rakennettu tulevaisuuden leikkikentän prototyyppi. Puolenkymmentä välinettä, tietokoneruutu ja pienet "keskusyksiköt", jotka rekisteröivät kentällä leikkivien suoritukset.
"Tietotekniikka mahdollistaa uudenlaisen leikkimisen ja oppimisen leikkikentillä. Se motivoi ja innostaa tekemään", kertoo Lappset group Oy:n toimitusjohtaja Juhani Kangas.
Neljä ja puoli vuotta sitten Lappset käynnisti ja hankki rahoituksen monitieteelliselle tutkimukselle. Näiden vuosien aikana Lapin yliopistossa ja Rovaniemen ammattikorkeakoulussa on tutkittu leikkikenttien mahdollisuuksia niin oppimisympäristöinä kuin kuntoilupaikkoina. Eikä leikkikenttiä nähty vain lasten etuoikeutena.
Moto+ -tutkimuksessa keskityttiin muun muassa siihen, miten ikäihmiset voivat vahvistaa lihaskuntoaan, tasapainoaan ja liikkumiskykyään leikkikentillä. Tulokset olivat myönteisiä.
"Ikäihmisten testiryhmä harjoitteli kerran viikossa testiradalla, jossa oli kiipeämistä, heiluvilla alustoilla liikkumista ja liikkumista verkkoa pitkin. Harjoittelun jälkeen ikäihmisten liikkumisvarmuus, tasapaino sekä taitavuus kehittyvät hurjasti", kertoo tutkija Visa Pahtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulusta.
Tärkein tutkimustulos oli kuitenkin se, että leikkiminen ja liikkuminen yhdessä lasten kanssa toi ikäihmisten elämään valtavasti iloa ja sosiaalisuutta. Sen allekirjoittavat myös tutkimusryhmässä mukana olleet rovaniemeläiset 70-vuotias Bertta Vesala ja hänen elämänkumppaninsa 78-vuotias Pentti Tirri. Heille leikkimieli on aina ollut olennainen osa elämää.
"Kun itse olin lapsi, leikki jäi vähemmälle, koska piti lähteä töihin heti kun kynnyksen yli pääsi, ja sen jälkeen tuli evakkoaika. Onneksi nyt aikuisena voi vielä leikkiä ja minusta tuntuu, että yhä enemmän leikki sijaansa saa meidän elämässä", Tirri nauraa. Eikä puhettakaan siitä, että leikkikentällä leikkiminen olisi jotenkin noloa tai epäaikuismaista. "Leikkiminen on tehnyt tosi nuorekkaaksi ja antanut uutta puhtia elämään", Vesala sanoo.
Matematiikkaa ja äidinkieltä ruutua hyppäämällä
Toinen näkökulma tulevaisuuden leikkikenttiin on otettu pelimaailmasta. Pelien, leikkikenttävälineiden ja tietotekniikan avulla koulujen oppitunnit voidaan siirtää luokkahuoneesta aivan uudenlaiseen ympäristöön.
Kolmannella luokalla olevan Jenny Laakkosen mielestä leikkikentällä opiskeleminen onkin paljon mukavampaa kuin tunnilla istuminen. Hän kertoo, että leikkikentällä on harjoiteltu muun muassa aakkosia. "Niitä harjoitellaan hyppimällä ruutua sen mukaan mitä pelikentän laidalla oleva tietokoneruutu ilmoittaa", Jenny tietää.
Lapin yliopiston Let´s play-tutkija Marjaana Kangas kertoo, että heidän tutkimuksissa leikkikentistä on tehty leikillisiä oppimisympäristöjä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että koululaiset luovat oppitunnin aiheesta opetussuunnitelman mukaisen pelimaailman.
"Silloin oppiminen perustuu suunnitteluun, toteuttamiseen ja yhdessäoloon. Me uskomme, että oppimistulokset ovat parempia kun perinteiseen opiskeluun liitetään toimintaa, leikkiä ja uudenlaisia pelimaailmoja", Kangas sanoo.
Kankaan mukaan tietotekniikan ja leikkikenttien hyväksikäyttö laajentaa koko oppimiskäsitystä. Oppiminen ei ole paikallaan olemista ja yksinäistä puurtamista, vaan yhdessä tekemistä. Ja koska leikkikenttä on avoin paikka, silloin myös vanhemmat voivat osallistua lasten luomiin pelimaailmoihin, ja oppia siinä samalla itsekin jotain uutta.