Valtion syyskuussa myöntämä lisäraha lyhentää Pohjois-Suomen potilasjonoja tänä ja ensi vuonna, mutta Ilman jatkotukea jonot lähtevät kuitenkin uudestaan kasvuun.
Potilasjonojen purkamiseen tarkoitetusta 25 miljoonan euron potista Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri sai 1,77 miljoonaa, Lappi 650 000 ja Kainuu 470 000 euroa.
Tuen ehtona oli, että kunnat maksavat lisärahoitusta saman verran. Siten jonojen lyhentämiseen käytetään vuoden 2003 loppuun mennessä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 3,54 miljoonaa, Lapissa 1,3 miljoonaa ja Kainuussa 940 000 euroa.
Näissä kaikissa valtaosan rahoista haukkaavat leikkausjonot.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä leikkausta odottaa noin 6 000 potilasta. Kyse on monista erilaisista toimenpiteistä, muun muassa tuki- ja liikuntaelin-, plastiikka- ja yleiskirurgiasta. Jonoa puretaan kiireellisyysluokituksen mukaisessa järjestyksessä.
"Lisärahan ansiosta jono saattaa kääntyä hitaaseen laskuun, mutta mitään tällä ei vielä ratkaista", ylilääkäri Kari Haukipuro sanoo.
Psykiatrian tukeminen pakollista
Sama pätee myös muihin tuettuihin alueisiin. Kirurgian jälkeen eniten lisärahaa ohjataan sisätautitutkimuksiin, jotka ovat lähinnä sydän- ja suolistotutkimuksia. Niiden 2-5 kuukauden mittaiset jonotusajat voivat hieman lyhentyä, uskoo johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen.
Lisäksi rahaa liikenee silmäklinikan kaihileikkauksille ja psykiatrialle, jonka tukeminen kuuluu lisärahan ehtoihin. Noin tuhannen kaihipotilaan jonosta tuen turvin voidaan leikata pari-kolmesataa. Psykiatriassa torjutaan hoitoonpääsyn viivästymistä.
Esimerkiksi lasten- ja nuortenpsykiatriassa asetus vaatii, että ensimmäinen tarkastus pitää tehdä kolmessa viikossa ja hoitoon on päästävä kolmessa kuukaudessa. "Näissä rajoissa on nippa nappa pysytty, ja lisärahan ansiosta toivottavasti pysytään", Nuutinen sanoo.
Ensi vuoden lopulla rahat on käytetty, ja mikäli valtio ei myönnä uutta lisätukea, kääntyvät jonot jälleen kasvuun. Lähetteiden määrä on kasvanut 2-4 prosentin vuosivauhtia, kertoo Nuutinen. Hän kuitenkin muistuttaa, että kiireellisimmät tapaukset hoidetaan päivystystyyppisesti.
Lapissa odotukset korkeimmalla
Kainuun sairaanhoitopiirissä lisärahan käyttö on osin vielä suunnitteluasteella. Tarkoituksena on panostaa ainakin psykiatrian avohoitoon ja magneettikuvauksiin. Valtaosa menee silti kirurgiaan.
Hankalimmat jonot ovat tuki- ja liikuntaelinten kirurgiassa. Vuoden lopulla aletaan leikata pisimpään odottaneita.
"Ortopediassa on nyt 10 kuukauden jono. Tavoitteena on alle kuuden kuukauden jono, mutta on epävarmaa, päästäänkö siihen ensi vuoden aikana. Jonoja saadaan purettua, mutta läheskään koko tarpeeseen lisäraha ei riitä", kertoo vs. johtajaylilääkäri Esa Ahonen.
"Reilun vuoden lisäraha on hyvä asia, mutta tarvittaisiin pitkäkestoisempaa järjestelyä, jottei uusia jonoja lähde muodostumaan."
Lapin sairaanhoitopiirissä pisimmät jonot ovat kaihi- ja lonkkaproteesileikkauksiin. Niiden ohella lisärahaa kohdistetaan muuhun kirurgiaan, tutkimuksiin, gynekologisiin toimenpiteisiin sekä psykiatrian avohoitoon. Osa palveluista ostetaan ulkoa, osa toteutetaan omana lisätyönä.
"Jonotilanne johtuu monelta osin lääkäripulasta. Esimerkiksi silmälääkäreitä ei ole koko maassa saatavana, ja sen takia kaihijono pääsi syntymään", kertoo sairaanhoitopiirin johtaja Matti Kakko.
Noin 600 hengen pituinen kaihijono on tarkoitus poistaa ensi vuoden loppuun mennessä. Lonkkaproteesileikkauksissa tavoitteena on kolmen kuukauden jonoon pääseminen.
Kakko on optimistinen: lisärahalla päästään esimerkiksi silmäsairauksien osalta hyvään tilanteeseen, eikä mikään keskeinen osaalue kärsi tuen puutteesta.
"Eri asia on, jos ei saada ostettua esimerkiksi psykiatrian palveluita. Silloin saattaa tulla ongelmia. Myös psykiatriasta on koko maassa pula."
Lisärahan loputtua tilanne voi kuitenkin muuttua. "Jonot lähtevät varmasti kasvamaan, jos meillä ei ole varaa panostaa niihin itse - ja se näyttää vaikealta", Kakko sanoo.