Vuoden takaisiin jääkiekkoilun MM-kotikisoihin 2003 ladattiin Suomessa suuria odotuksia. Niissä petyttiin raskaasti. 26. huhtikuuta-11. toukokuuta pelattu turnaus päättyi järjestäjämaan osalta romahdukseen.
Suomen saavuttama viides sija ei sinänsä olisi merkinnyt katastrofia. Sama oli sijoitus myös edellisissä Suomen järjestämissä MM-kisoissa 1997 ja sitä edeltäneissä MM-kotiturnauksissa 1991 ja 1982.
Katastrofaalinen oli tapa, jolla Suomi vuosi sitten viidenneksi päätyi. Kisaisännän tie mitalipeleihin katkesi puolivälierässä kärsittyyn 5-6-tappioon Ruotsille. Suomi johti ottelua 28 minuutin jälkeen 5-1, ja jatkopaikka näytti varmalta. Leijonat oli liikkeellä niin heiveröisellä itseluottamuksella, että Ruotsin kaksi toisen erän puolivälin pikaista kavennusmaalia käänsivät pelin kulun.
Koskaan aiemmin arvoturnausten historiassa Suomen esitys ei ankkuroinut yhtä vahvasti yhteen ainoaan otteluun. Ruotsi-häviö oli yksi karvaimpia tappioita Suomen koko urheiluhistoriassa. Leijonajoukkueen rakentamiseen oli panostettu paljon, sillä MM-ryhmässä oli ennätyksellisesti 14 NHL-pelaajaa.
A-maajoukkueessa uraansa päätelleen Hannu Aravirran päävalmentama Suomi oli pelannut ennen puolivälieriä laiskanpulskeasti. Alkulohkossa se jauhoi 5-1- ja 12-0-voitot Itävallasta ja Sloveniasta. Huippumaita vastaan pelihuumori oli kateissa, sillä Tshekki kukisti Leijonat alkulohkossa 2-1 ja Slovakia jatkolohkossa selvästi 5-1. Ukrainaa vastaan hankitussa 9-0-voitossa suomalaispelaajat kartuttivat tehosaldojaan, mutta keskinkertainen Saksa vei Suomelta pisteen 2-2-tasapelillä.
"Kotikisojen kirous" lankesi 2003 vuorostaan Suomen päälle. Viimeksi järjestäjämaa on voittanut jääkiekon maailmanmestaruuden 1986, kun nykyään jo kartalta pyyhitty Neuvostoliitto hallinnoi arvoturnausta Moskovassa.
Kanadalle kultainen niitti jatkoerässä
Suomen haaveilemiin mitalipeleihin jatkoivat Kanada, Ruotsi, Slovakia ja Tshekki. Niistä Kanada ja Ruotsi etenivät loppuotteluun, kun välierissä Kanada kaatoi Tshekin 8-4 ja Ruotsi Slovakian 4-1.
Loppuottelusta tuli sähköinen, sillä MM-finaali venyi jatkoerään asti. Piinan päätti ajassa 73.49 NHL-seura New York Rangersin hyökkääjä Anson Carter, joka tuikkausmaalillaan varmisti Kanadalle 3-2-voiton ja maailmanmestaruuden.
Ratkaisua tutkittiin videonauhalta kymmenkunta minuuttia, kunnes loppuottelun päätuomari Vladimir Sindler päätti videotuomari Pavel Halasin suosituksesta hyväksyä Carterin maalin. Kanadalle maailmanmestaruus oli 22:s.
Suomen joukkueesta ketään ei valittu MM-turnauksen tähtikentälliseen. Kisojen pistepörssissä Teemu Selänne (8+3) oli neljäs ja Saku Koivu (1+10) viides. Turnauksen pisteykkönen oli Slovakian hyökkääjä Zigmund Palffy (7+8).
MM-kisojen A-sarjasta putosivat vuodeksi Valko-Venäjä ja Slovenia. Samat maat lunastivat nousuoikeuden takaisin aiemmin tässä kuussa Norjassa ja Unkarissa pelatussa B-sarjan MM-turnauksessa.
Voittoa viisi miljoonaa euroa
Vaikka kaukalossa tuli takkiin, Jääkiekkoliitolle Suomen kuudes MM-turnaus oli taloudellinen menestys. Kisojen 56 ottelua houkuttelivat paikalle noin 454 000 katsojaa. Näin ylittyi järjestäjien asettama 450 000 katsojan tavoite. Jääkiekkoliitto kääräisi kisoista voittoa noin viisi miljoonaa euroa.
Kaikkien aikojen MM-yleisöennätys ei rikkoutunut, sillä vuoden 1997 Suomen MM-kisoissa kävi 526 000 katsojaa.
Katsojia viime kevään MM-kisoissa oli Helsingin 25 ottelussa 277 000, Turun 18 pelissä 116 000 ja Tampereen 13 kohtaamisessa 55 000 silmäparia.