Lei­jo­na-kel­lo 100 vuoden ikään

Suomen suosituin rannekellomerkki Leijona täyttää 100 vuotta 2010. Tampereella toiminut kellotukku- ja vähittäisliike J. W. Lindroos aloitti vuonna 1910 Leijona-merkkisten kellojen maahantuonnin ja tukkumyynnin. Tähän mennessä Suomessa on myyty runsas viisi miljoonaa Leijona-kelloa.

Kempeleläinen Timo Paakki naurahtaa, että hän on ”neljän leijonan mies”. Ja aivan oikein – muutamia kelloja ”matkan verralla” keränneenä hänellä on neljä Leijona-kelloa, muistoisimpana isä-Matilta saatu hopeinen taskukello.
Kempeleläinen Timo Paakki naurahtaa, että hän on ”neljän leijonan mies”. Ja aivan oikein – muutamia kelloja ”matkan verralla” keränneenä hänellä on neljä Leijona-kelloa, muistoisimpana isä-Matilta saatu hopeinen taskukello.

Suomen suosituin rannekellomerkki Leijona täyttää 100 vuotta 2010. Tampereella toiminut kellotukku- ja vähittäisliike J. W. Lindroos aloitti vuonna 1910 Leijona-merkkisten kellojen maahantuonnin ja tukkumyynnin.

Tähän mennessä Suomessa on myyty runsas viisi miljoonaa Leijona-kelloa. Viime vuonnakin niitä meni kaupaksi vähän yli 100 000 kappaletta.

Alussa Leijonat valmistettiin Sveitsissä, mutta 1970-luvulla valmistus siirtyi Japaniin ja nykyään Leijonat tulevat Kiinasta.

Rannekello oli vuosikymmeniä perinteinen rippilahja sekä pojille että tytöille, kunnes kännykkä valtasi vähäksi aikaa sen ykkösaseman.

"Tänä päivänä on taas muodikasta käyttää rannekelloa. Se on osa asukokonaisuutta myös nuorilla. Rannekello on noussut uudelleen rippi- ja valmistumislahjojen kärkeen. Kun ikää tulee enemmän", rannekello on yhä useamman suomalaisen ranteessa tai kaulassa, sanoo Leijona-kelloja maahan tuovan Perkko Oy:n tulosyksikön johtaja Pirjo Kaarte.

Rannekelloja ei ole koskaan tehty Suomessa. Leijona-rannekello on kuitenkin koko Euroopassa rekisteröity tavaramerkki. Kaarteen mukaan kellot räätälöidään aina suomalaiseen makuun. Suomessa rannekellot alkoivat yleistyä 1920-luvulla.

Leijonan tarina lähtee liikkeelle taskukelloista ja Leijona kellon tunnuseläimenä osuu samaan ajankohtaan, 1900-luvun alkuun, kun Venäjän keisari Nikolai II aloitti sortotoimet Suomea kohtaan. Siitä lähtien Leijona on ollut Suomen eniten myydyin kellomerkki.

"Rannekello on hyvin nuori keksintö, sillä vasta 1904 alkoi niiden teollinen valmistus. Ilmailu kehittyi tuolloin huimaa vauhtia. Lentäjien piti pitää kummatkin kätensä koneen ohjaimissa, jolloin aikaa saattoi vilkaista vain ranteessa olevasta kellosta", kertoo Perkon toimitusjohtaja Ari Törmälä.



Valkoinen kellotaulu
suosituin Suomessa


Yksikönjohtaja Kaarte kertoo, että valkoinen kellotaulu ja arabialaiset numerot ovat suosituin kellotaulun yhdistelmä Suomessa ja Norjassa.

Tänä päivänä suurin osa maailman kelloista valmistetaan Kiinassa, samoin lähes tulkoon kaikki Leijona-kellot. Poikkeuksena ovat juhlavuoden Leijonat, jotka valmistetaan Sveitsissä, kuten alunperinkin tehtiin 1970-luvulle asti.

Leijonan 100-vuotisen historian kunniaksi vuoden 2010 jokainen kuukausi saa oman juhlamalliston. Juhlakelloja valmistetaan kuukausittain sadan kappaleen erä sekä naisille että miehille. Vuoden ensimmäiset juhlamallit ovat tuplakuorinen taskukello miehille sekä umpikuorinen kaulakello naisille. Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi saavat tammikuun ensimmäiset juhlakellot.

Maaliskuun juhlakellot kunnioittavat talvisodan päättymisen 70-vuotispäivää. Joulukuun juhlamallista järjestetään suunnittelukilpailu, jonka raatiin kuuluu muun muassa kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.)



Kellomarkkinan arvo
240 miljoonaa euroa


Suomen kelloseppäliiton toiminnanjohtaja Pertti Lappalainen kertoo, että kello- ja kulta-alan markkina Suomessa on yhteensä noin 240 miljoonaa euroa vuodessa. Summa on pysynyt useita vuosia suurin piirtein samana.

Kovin sesonki on jouluna ja toinen huippumyynnin aika ovat koulujen päätösjuhlat.

Lappalainen sanoo, että myydyimmistä merkeistä on hyvin vaikeaa saada tarkkaa tietoa, kun lähteenä ovat vain tullitilastot. Leijona on kuitenkin Lappalaisenkin mukaan selvä markkinaykkönen.