Leijona auttaa ja ke­hit­tyy – Lion­sien hy­vän­te­ke­väi­syys­toi­min­ta on Suo­mes­sa eri­tyi­sen suo­sit­tua

Hannu Anttonen: Lions-jäsen palvelee, verkostoituu ja saa uutta oppia.

Lions-liiton piirikuvernööri Hannu Anttonen sanoo, että hyväntekeväisyystoiminta leijonissa on Lions-jäsenille itselleenkin hyödyllistä ja kehittävää.
Lions-liiton piirikuvernööri Hannu Anttonen sanoo, että hyväntekeväisyystoiminta leijonissa on Lions-jäsenille itselleenkin hyödyllistä ja kehittävää.
Kuva: Teija Soini

Hannu Anttonen: Lions-jäsen palvelee, verkostoituu ja saa uutta oppia.

Entisinä aikoina Lions-klubeja usein pidettiin hyväntekeväisyyttä harrastavina ukkoklubeina, mutta herrakerhoista ei enää ole kyse, kun naisiakin on mukana jo neljäsosa. Näin sanoo Hannu Anttonen, joka on Suomen Lions Liiton I-piirin eli Oulun ja Raahen seuduilla sekä Kainuussa toimivien Lions-klubien organisaation ylin henkilö eli piirikuvernööri.

Lions-toimintaan pääsee mukaan ilmoittautumalla, paikallisen klubin hallitus päättää jäsenyydestä. Ennen oli ilmoittautumisen jälkeen tiukanpuoleinen karsinta.

– Varsinaisia kriteereitä ei enää ole. Kunhan on hyvämaineinen Suomen kansalainen, joka maksaa jäsenmaksunsa, Anttonen toteaa.

Ikärajojakaan ei ole. Anttosen mielestä Lions-toiminta sopii erityisen hyvin toiminnan tuloksellisuuden kannalta henkilöille, joilla eläkeikä alkaa olla lähellä tai joilla se on juuri koittanut.

– Heillä on virtaa kovasti touhuta ja tehdä. Pyörät pyörivät vielä työelämän jälkeen. Mutta kaiken ikäisiä tarvitaan, Anttonen sanoo.

Lionseilla on myös oma nuorisojärjestö, Leot. Siinä on 12–30-vuotiaita henkilöitä.

Niin sanotuilla teemaklubeilla haetaan myös nykyään leijoniin uusia jäseniä. Näitä teemaklubeja on vaikkapa golfin tai luontoharrastuksen ympärillä.

Lions-työssä on kyse alueellisesta ja kansainvälisestä palvelu- ja hyväntekeväisyystoiminnasta. Sen lisäksi yhteisestä toiminnasta on huvia ja hyötyä leijonalle itselleen.

Mahdollisuus verkostoitumiseen erilaisten ihmisten kanssa on monelle yksi tärkeä houkutin lähteä mukaan toimintaan.

Elämäntilanteesta riippuen toiset tekevät Anttosen mukaan päivittäin useita tunteja leijonatyötä ja toiset taas hyvinkin satunnaisesti.

– Innostuneisuus on hyvin tärkeä asia. Sehän tarkoittaa, että tekemisen pitää olla luovaa. Sen ei saisi olla hierarkkista eikä hirvittävän päämäärätietoista. Sen ei pitäisi olla liian strategisesti johdettua, että siinä säilyisi luovuuden tunne, Anttonen pohtii.

Leijonilla on yhteistoimintaa hyväntekeväisyysprojekteissaan myös leijonien ulkopuolisten tahojen ja henkilöiden kanssa.

Anttosen mukaan näyttää siltä, että osa ihmisistä lähtee nykyään hyvin mielellään niin sanottuun pop up-toimintaan mukaan.

– Sellaista pitkää jauhamista, että tehtäisiinkö tätä ja miksi tehtäisiin, ei enää suosita. Sillä tavalla saadaan myös muita kuin jäseniä mukaan projekteihin, muun muassa opiskelijoita.

Anttonen uskoo, että tällainen toiminta yleistyy tulevaisuudessa.

Hän arvelee myös, että rahan merkitys hyväntekeväisyystyössä vähenee ja palvelun henkisen tuen osuus kasvaa.

Anttonen itse on ollut 35 vuotta mukana Lions-toiminnassa. Häntä on kiinnostanut järjestössä uuden oppiminen, uusien tehtävien hoito.

– Suomessa on maailman toiseksi tihein leijonaverkosto. Tämän täytyy sopia suomalaisille, kun me olemme näin aktiivisia, Anttonen sanoo.

Hän arvelee, että suomalaisten tunnollisuus ja sitoutuvuus vaikuttavat.

– Kyllä me edelleen saamme jäseniä. Mutta vaihtuvuus on myös kohtuullisen suurta. Kolmasosa jäsenistä on hyvin aktiivisia, kolmasosa kohtuuden ystäviä ja kolmasosa on suhteellisen passiivisia.

Kaikki eivät tykkää kokouksissa istumisesta.

– He kyllä ilmaantuvat yleensä tapahtumiin mukaan, rakentamaan niitä. Selvästi kokoustamiskulttuurista pitäisi päästä tekemiseen, ja siinä naiset ovat miehiä taitavampia, Anttonen sanoo.

Lionsien kuvernöörit Ouluun kokoukseen

Oulussa järjestetään ensi viikonloppuna Lions-liiton kuvernöörineuvoston kokous, jonka iltajuhlassa noin 170 leijonaa juhlii 60-vuotiasta Suomen Lions-liittoa ja 55-vuotiasta Oulun ja Raahen sekä Kainuussa toimivaa I-piiriä.

I-piirin alueella on 52 klubia, joissa on 1 150 jäsentä. Oulussa on 20 klubia.

Lionsien palvelutoiminnan painopisteitä maailmassa ovat nälkä, näkö, ympäristö, diabetes ja lapsuusajan syöpä.

Paikallisesti leijonat auttavat ja palvelevat omilla asuinalueillaan järjestämällä esimerkiksi erilaisia perhetapahtumia, siivoustempauksia, hyväntekeväisyyskonsertteja ja keräyksiä.

I-piirin alueella leijonat tekevät vuosittain yhteensä yli 1 100 palveluaktiviteettia, käyttävät niihin reilut 25 000 tuntia, keräävät varoja yli 140 000 euroa ja lahjoittavat yli 160 000 euroa.