Korkeimman oikeuden (KKO) presidentti Leif Sevón paheksuu oikeusministeri Johannes Koskisen (sd.) puuttumista KKO:ssa käsiteltyjen henkirikosjuttujen tuomioihin. Koskinen puolestaan kiistää väittäneensä KKO:n päätöksiä virheellisiksi. Hän pitää outona tulkintaa, että lainvoimaisista tuomioista tai oikeuskäytännön linjasta ei saisi käydä keskustelua.
Sevón ottaa kesän oikeuspoliittiseen jupakkaan kantaa perjantaina ilmestyneen Suomenmaa-lehden haastattelussa. Sevónin mielestä Koskisen lausunnot vahvistavat kansalaisten uskomusta siihen, että korkeat virkamiehet ja poliitikot ohjaavat tuomioistuimia ratkaisuissaan.
- Ei kai oikeusministeri voi tosissaan uskoa, että hänen puheenvuoronsa johtaisi mihinkään tulokseen. Ehkä hänen pohdintojaan on ohjannut vain poliittinen tarkoituksenmukaisuus, Sevón sanoo.
Keskustelu henkirikosten tuomioista alkoi, kun KKO lievensi murhatuomiot tapoiksi Eveliina Lappalaisen ja oululaisen taksikuskin surmajutuissa. Pari viikkoa sitten Koskinen kyseenalaisti julkisuudessa sen, onko oikeuskäytännön nykyinen linja henkirikosjutuissa looginen ja kestävä.
Sevónin mielestä julkinen keskustelu on paikallaan, mutta jos oikeuskäytäntöä halutaan muuttaa, niin sen tulisi lähteä lainsäädännöstä. KKO:ssa päätöksiä on hänen mukaansa edeltänyt perusteellinen argumentaatio.
- Ministeriössä on iso joukko virkamiehiä, jotka voisivat kirjoittaa tarvittavia hallituksen esityksiä, jos katsotaan, että oikeuskäytäntö on pielessä, Sevón neuvoo.
"Oikeuskäytännöstä
voitava keskustella"
Koskisen mukaan jupakan syynä on lähinnä hänen haastattelulausuntojensa toimituksellinen kärjistäminen. Hän kiistää, että olisi väittänyt korkeimman oikeuden päätöksiä viallisiksi tai että hänen tarkoituksensa olisi ollut lähteä neuvomaan KKO:ta yksittäistapauksissa.
Sen sijaan Koskinen on halunnut nostattaa yleistä keskustelua siitä, miten rangaistusasteikkoja sovelletaan suhteessa tekojen törkeyteen.
- Olen puhunut yleisemmin siitä, että jos oikeuskäytännössä on ongelmia, niin ensimmäisenä ei aina pidä vaatia lainsäädäntöön muutoksia. Voidaan myös pohtia, onko oikeuskäytäntö ihan kohdallaan, Koskinen totesi STT:lle.
Murhan ja tapon rajanvedosta alkanut keskustelu on jo siirtynyt sen setvimiseen, missä määrin hallitusvaltaa edustavan ministerin sopii kommentoida riippumattomien tuomioistuinten toimintaa. Suomenmaan mukaan Sevón pitää oikeusministerin lausuntoja ristiriitaisina länsieurooppalaisen vallanjakoperiaatteen kanssa. Koskinen ihmettelee tätä tulkintaa.
- Olen ollut perustuslakia valmistelemassa ja sananvapauslakia esittelemässä ja vahvistamassa, joten en tosiaankaan halua loukata tuomioistuinten riippumattomuutta, mutta en myöskään rajoittaa sananvapautta. Se on aika outo tulkinta, että laajennettaisiin riippumattomuus koskemaan myös lainvoimaisia tuomioita ja koko oikeuskäytännön linjaa (käsittelevää keskustelua).
Kansalaisten luottamuksesta tuomioistuimiin Koskinen huomauttaa, että tutkimusten mukaan se aleni jo 1980-luvun lopulla.
- Ilmeisesti täysin riippumatta siitä, mitä silloiset ministerit ovat lausuneet, Koskinen kuittaa.
Sama keskustelu jo
toistamiseen
Keskustelua oikeusministeri Koskisen sanomisista ja sanomisen rajoista käytiin jo viime vaalikaudella. Kansanedustaja Tuija Brax (vihr.) teki eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, kun Koskinen oli kommentoinut julkisuudessa Merenkulkulaitoksen lahjusoikeudenkäyntiä. Silloinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) vastasi valtioneuvoston puolesta Braxille, että on eri asia pyrkiä vaikuttamaan ratkaisuihin kuin ottaa niihin kantaa.
- Avoimeen yhteiskuntaan kuuluu jo lähtökohtaisesti yhteiskunnallisia instituutioita koskeva keskustelu, joka voi sisältää myös arvostelevia sävyjä. (...) Näiden arviointien on voitava kohdistua myös keskeneräisiin asioihin, ja keskeisenä oikeuspoliittisena toimijana myös oikeusministerin on voitava osallistua tähän keskusteluun.