Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen (kesk.) mukaan EU:n perustuslakineuvottelujen kariutuminen Brysselissä on osoitus siitä, mitä työskentely on 25 jäsenen yhteisössä.
Lehtomäen mielestä tilanteessa voi nähdä myönteisenä sen, että muutamat ydinmaat eivät voi yksin viedä unionin haluamaansa suuntaan. Saksa ja Ranska vaativat koko hvk:n ajan, että konventin esitys pitää hyväksyä sellaisenaan.
Laajentunut EU kaipaa Lehtomäen mielestä selkeät säännöt. Tämä on osoitus, hallituksen välisen konferenssin Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Lehtomäki korostaa. Ensi vappuna unioniin liittyvät 10 uutta jäsenmaata olivat jo äänivaltaisia hallituksen välisessä konferenssissa.
Lehtomäen mukaan Puola on selkeästi ajanut omia kantojaan neuvotteluissa. Puola, joka on uusista jäsenmaista suurin, uhkaili hvk:n aikana käyttävänsä veto-oikeutaan, jos sen vaatimuksia ääntenpainotuksessa ei hyväksytä. Täällä on kansallisia intressejä sekä suurilla että pienillä jäsenmailla. En halua osoittaa suuria maita syylliseksi sen enempää kuin muutakaan.
Tästä lähti jollain tavalla kielteinen viesti kansalaisille, ettei asioista pystytty sopimaan. Suomi ei ollut sitoutunut niin tiukasti aikatauluun, että se olisi ehdottomasti pitänyt ratkaista tämän vuoden aikana. Kokouksen lopputuloksesta näkee, ettei riittävästi ollut paineita yhteisymmärrykseen.