Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki (kesk.) uskoo viisumivapauden Venäjän ja EU:n, siis myös Suomen, välillä olevan toteutumassa. Mitään vuosilukua hän ei arvioi, mutta odottaa, että kyse ei ole kovin pitkästä ajasta.
"Maailma etenee niin nopeasti, että kyllä siinä puhutaan vuosista eikä vuosikymmenistä", hän arvioi Kalevalle Genevessä YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksen yhteydessä.
Lehtomäki myöntää törmänneensä venäläisten suunnalla käsityksiin, että EU:ssa juuri Suomi jarruttaisi viisumivapautta.
"Meillä on ollut hyvin käytännönläheinen asenne asiaan. On myös niin, että sillä on meille valtava käytännön merkitys. Kaikilla EU-mailla ei niin ole, koska kävijöiden määrä on kourallinen", hän sanoo.
Lehtomäki korostaa kuitenkin, että Suomen peruslinja on myönteinen. Ensin vain on tehtävä tiettyjä asioita, edettävä askel kerrallaan.
"Sitten voidaan jonain päivänä todeta, että viisumivapaus voidaan toteuttaa", hän sanoo. Tietyn vuosiluvun ennalta päättäminen olisi väärä tapa edetä.
Lehtomäen mukaan esimerkiksi Venäjän passijärjestelmän on ehdottomasti oltava ensin kunnossa, nyt maassa on yhä liikkeellä käsinkirjoitettuja passeja.
"Kannat ovat lähentyneet EU:n ja Venäjän välillä", hän huomauttaa.
Kuhmolaisministerin mukaan viisumivapaudella olisi esimerkiksi juuri Kuhmossa vain vähän vaikutusta.
"Suomella on ollut erittäin tehokas ja joustava viisuminantomenetelmä Venäjällä. Lähtökohtana on ollut, että viisumi myönnetään, ellei ole erityistä muuta syytä. Niillä, jotka viisumia tarvitsevat, se jo on", hän sanoo.
Lehtomäen mukaan Kuhmoonkaan ei olisi tulossa mullistuksia, ja tietyt perustarkastukset tehdään rajalla joka tapauksessa.
Uhka ei
sotilaallinen
Venäjän yleistä tilannetta maata hyvin tunteva Lehtomäki kuvaa parlamenttivaalien jälkeen ja presidentinvaalien edellä "mielenkiintoiseksi". Hän viittaa termiin "kontrolloitu demokratia".
"Presidentin valta on tässä entisestään vahvistunut, mutta se näyttää olevan sellaista kehitystä, jota venäläiset itse haluavat", hän sanoo.
Suomessa käytävässä turvallisuuspoliittisessa keskustelussa on usein viitattu Venäjään. Lehtomäen mielestä Suomessa on realistinen kuva maan tilanteesta.
"Ei perinteisessä mielessä sotilaallista uhkaa sieltäpäin meille muodostu", hän sanoo. "Ne riskit ja uhat, mitkä sieltä kohdentuvat, ovat hyvin merkittäviä mutta toisenlaisia, ne liittyvät ympäristöön ja kansanterveyteen."
Lehtomäki suuntasi Genevestä Brysseliin osallistuakseen siellä EU:n huippukokoukseen. Hänen mielestään on yhä hieman avointa, mitä paljon puhuttujen turvallisuusartikloiden muotoilu oikein tarkoittaa, ja käytännön elämä menee joka tapauksessa omia menojaan.
"Suomessa on jäänyt liian pienelle huomiolle se, että Euroopan unioni on jo hyvin pitkälle mennyt integraatioyhteisö. Olisi hyvin vaikea kuvitella, että minkäänlaista solidaarisuutta tai apua toista jäsenmaata kohtaan ei olisi aseellisen hyökkäyksen tilanteessa, olipa artiklaa tai ei", hän sanoo.