"Pääsin piinaavasta rytmistä eroon", valtiotieteiden tohtori Markku Lehto, 65, kuvailee olotilaansa, kun hän jäi vuoden vaihteessa eläkkeelle.
Kaksitoista vuotta sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä puurtanut Lehto palasi kesällä takaisin "rikospaikalle", ministeriöön, kun porvarihallitus pyysi häntä remontoimaan sosiaaliturvaa.
"Nyt joudun itsellekin selittämään, miksi tämä on niin monimutkaista ja sotkuista", Lehto naurahtaa tehtäväänsä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen komitean puheenjohtajana.
"Yhteiskunta monimutkaistuu, mutta sosiaaliturvan pitää yksinkertaistua", Lehto linjaa ja vertaa mammuttimaista sosiaaliturvajärjestelmä taloon.
"Lähes sadan vuoden aikana taloon on rakennettu huone kerrallaan, kun uusia ongelmia on tullut. Vanhoja huoneita ei ole pystytty purkamaan, kun niissä on aina joku edelleen asumassa. Lama-aikana jokaista huonetta jouduttiin pienentämään, mikä toi mutkia talon käytäviin. Lisämutkia tuli, kun valtiovarainministeriön vaatimuksesta jouduimme tinkimään."
Haavoittuvat olosuhteet
Perusturvasta ei Lehdon mukaan tingitä. "Köyhää ei pidä nöyryyttää, vaan rohkaista hakemaan uutta otetta elämään. Ihmisten leimaaminen ei vahvista heidän motivaatiotaan."
"Monet elävät haavoittuvissa olosuhteissa. Muutoksia sosiaaliturvaan ei voi tehdä summittain ja liian suuressa mittakaavassa, koska aina joku voi jäädä litistykseen. Elämäntilanteet ovat ihmisillä hyvin komplisoituneita."
Lehdon mielestä tämän päivän kolmi- ja nelikymppisten pitää luottaa, että sosiaaliturva on kestävä myös kymmenen vuoden päästä.
Asiantuntijat ei liitele
"Meidän tarkoituksemme ei ole lähteä liitelemään ihan omaan maailmaan", 57 asiantuntijan joukkoa vetävä Lehto tarkentaa.
"Mikä on sosiaalirahoituksen ja väestökehityksen ennusteet? Miten muissa maissa on tehty?" Komitea etsii näihin vastauksia. Se aikoo pureutua konkreettisiin toimiin, miten sosiaaliturvaa yhtenäistetään.
Lehto nostaa esille, miten monella tavalla tulot otetaan eri tukimuodoissa huomioon. "Siihen ei aina löydy järkevää selitystä. Myös perhekäsite, karenssit ja omavastuut on määritelty eri vuosikymmenillä eri tavoin."
Palkasta jäätävä käteen
Komitean pohdittavana on työn teon kannustavuuden parantaminen. "Kannustavuus tarkoittaa kapeasti tulkittuna, että tulojen ja verojen yhteen laskettu vaikutus ei saa olla kohtuuton. Jos ihminen työttömänä työllistyy, niin hänelle pitää jäädä palkastaankin jotain käteen. Tästä ovat kaikki samaa mieltä. Kyse on siitä, kuinka paljon käteen pitää jäädä."
Lehdon mukaan sosiaaliturvassa on lähdetty siitä, että ihmisten elämä menee kuin juna kiskoilla.
"Kun juna suistuu raiteilta, niin se voidaan ohjata takaisin raiteille tukimuotojen avulla. Jatkossa meidän pitäisi pystyä ennakoimaan nämä suistumiset."
"Ongelmat ovat entistä monimutkaisempia. On etsittävä uusia innovaatioita, jotka auttavat ihmistä auttamaan itseään paremmin. Mitä paremmat eväät tiedollisesti ja taidollisesti ihmisellä on, sitä paremmin hän pystyy pärjäämään karikoista", Lehto korostaa ja painottaa elinikäisen oppimisen merkitystä.