Kirjailija Lasse Lehtinen sai SDP:n ja presidentti Urho Kekkosen suhteita valottava väitöskirja hyväksyttiin Oulun yliopiston humanistisen tiedekuntaneuvoston kokouksessa torstaina. Väitös arvioitiin non sine laude approbaturin arvoiseksi.
Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto päätyi vastaväittäjän, Turun yliopiston poliittisen historian, professori Timo Soikkasen esittämään alempaan arvosanaan. Vastaväittäjä piti mahdollisina myös cum laudea, mutta tiedekunta valitsi vaihtoehdoista heikomman arvosanan.
Kustoksena toimineen professori Jouko Vahtolan mukaan alempaan arvosanaan oli helppo päätyä, koska vastaväittäjä esitti sitä.
Väitöskirja puhutti jonkin verran tiedekuntaneuvostoa, mutta Vahtolan mukaan lähinnä yleisellä tasolla. Kaksi muuta käsittelyssä ollutta väitöskirjaa selvisivät vähemmällä huomiolla.
Lehtinen epäilee mediapeliä
Aiheen merkittävyys ja vaikeus, laaja työmäärä, viiltävät analyysit ja loistava kerronta puhuivat Soikkasen mukaan cum lauden puolesta.
"Rajausongelmat, puutteellisuudet lähdekritiikissä ja lähdetekniset virheet ovat kuitenkin väitöskirjassa puutteita, jotka painavat arvosanan non sine laude approbaturiin", Soikkkanen perustelee lausunnossaan.
Lähteiden teknisessä käytössä Soikkasella on runsaasti huomauttamista - Lehtinen ei hallitse siihen kuuluvaa rutiinia. Alkuperäislähteitä on kuitenkin käytetty jopa enemmän kuin monissa historian väitöskirjoissa, vaikka puutteeksi mainitaan se, että eräiden lähderyhmien osalta alkuperäisaineisto on laiminlyöty.
Lehtisen kieltä Soikkanen ylistää poikkeuksellisen hyväksi. Lehtisen väitös on Soikkasen mukaan omintakeinen arvokas lisä Suomen lähihistoriaan ja kirjana ansiokkaampi kuin akateemisena opinnäytteenä. "Puutteineenkin työ täyttää hyvin väitöskirjalle asetetut vaatimukset", Soikkanen päättelee.
Lehtinen arvioi kielteisen julkisuuden vaikuttaneen alemman arvosanan valintaan. "Parempi olisi voinut tulla ilman tätä huikeata kansalaiskeskustelua. Sillä on voinut olla kielteinen vaikutus", Lehtinen toteaa.
Historiantutkijat, muun muassa Kekkos-tutkija Juhani Suomi, hyökkäsivät voimakkaasti Lehtisen väitöstä vastaan. Arvostelijat katsoivat, ettei työ täytä väitöskirjan vaatimuksia.
Arvosana kuitenkin tyydyttää Lehtistä, sillä hän ei aio hakea professuuria. Lehtinen ei liioin aio valittaa tiedekuntaneuvoston päätöksestä. "Arvosanalla ei ole merkitystä, kunhan se on kunniallisesti läpi", hän sanoo.
Väitöksen saama laaja mediajulkisuus on johtanut siihen, että kirjasta on otettu jo toinen painos. "Ilman tätä keskustelua menekki ei ehkä olisi ollut näin hurja", Lehtinen hymähtää.
Arvosana on varsin kohtuullisena, mutta niukasti keskitason alapuolelle jäävänä. Seuraava arvosana cum laude olisi ollut hyvä. Hyväksytyistä väitöskirjoista annettavat arvosanat ovat approbatur, lubenter, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude ja laudatur.
Lehtinen väitteli Oulun yliopistossa 19. lokakuuta suuren julkisuuden saattelemana.
