Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) tulisi kutsua nopeasti uusi Korpilampi-kokous koolle pohtimaan Suomen linjaa ja asemaa EU:n päästökauppaan ja ilmastonmuutokseen, europarlamentaarikko Lasse Lehtinen (sd.) esittää.
Hänen mukaansa Suomessa ei ole vieläkään riittävästi hahmottunut, miten isoista asioista on kyse ja kuinka paljon ne tuovat muutoksia.
"Tässä asiassa on yhden Korpilammen kokouksen paikka. Pääministerin on syytä koota eri osapuolet - poliitikot, elinkeinoelämä, teollisuus, metsänomistajat ja luonnonsuojelijat - yhteen katsomaan, onko meillä joku vahva poliittinen tahto ja löytyykö ilmasto- ja energiapolitiikasta linja, jonka takana kaikki voivat olla", Lehtinen sanoo.
Tämän jälkeen tarvitaan hänen mukaansa suuri panostus Suomen linjan ajamiseen EU-komissiossa, neuvostossa ja europarlamentissa.
Hallitus vasta valmistelee energia- ja ilmastopolitiikan linjavetoaan, ja hallituksen asiantuntijana on vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen.
Lehtisen mielestä tarvitaan laajempi joukko vetämään linjaa, jonka kirkastamisella on hänen mukaansa kiire.
"Tätä olisi pitänyt miettiä jo toissa vuonna."
Vuotoksen allasta ei Lehtisen mukaan pidä vielä haudata.
"Minusta allaskysymys on yksi Korpilammen istunnon aihe. Jos päätetään, että se on järkevää rakentaa, sitä pitää ryhtyä tekemään."
EU-linja muuttunut
reaktiiviseksi
Lasse Lehtinen korostaa, että kotimaassa ei ole vielä selvitetty, mikä on Suomen kannalta paras linja uusiutuvaan energiaan ja biopolttoaineisiin tai kuinka se noudattelee teollisuuden ja elinkeinoelämän näkemyksiä.
"Jos EU:n taakanjaossa teollisuudelle tulee ylimääräisiä ongelmia, se ei ota sitä viakseen. Näin ei tee hallituskaan, vaan sanotaan, mitä EU määräsi meidät tekemään", Lehtinen toteaa.
Hän harmittelee, että pitkäjänteisyys EU-politiikassa ja energiakysymyksissä on uhrattu sille, että on saavutettu kannatusta kotimaassa tietyillä osa-alueilla.
"Suomen EU-politiikka on muuttunut Paavo Lipposen (sd.) ajan aktiivisuudesta reaktiiviseksi. Se tarkoittaa, ettei pyritä vaikuttamaan päätöksiin, vaan reagoidaan tarvittaessa eteen tuleviin asioihin. Ei panosteta riittävästi valmisteluun, kulisseissa vaikuttamiseen ja Suomen linjan vahtimiseen. "
Vanhasen ja kaikkien ministerien tulisi terhakoitua EU-yhteyksissä ja uhrata aikaa lobbaamiselle sekä myös seurustelulle, Lehtinen jatkaa.
Vasta maatalouden 141-tuen yhteydessä hänen mielestään heräsi ymmärrys siitä, miten jatkuva läsnäolo ja vaikuttaminen Brysselissä parantaa mahdollisuuksia saada asioita läpi Euroopan Unionissa.
Väyryselle ja
Thorsille kehuja
Suomen EU-puheenjohtajuuskausi klaarattiin Lehtisen mielestä ihan hyvin, mutta muuten Vanhasen hallitusten ote ei ole ollut aktiivinen EU-politiikassa.
"Vanhasen ykkösestä kaksi ministeriä, Erkki Tuomioja (sd.) ja Paula Lehtomäki (kesk.), erottuivat ylitse muiden. Nykyhallituksessa Paavo Väyrynen (kesk.) ja Astrid Thors (r.) ovat selkeästi ylitse muiden. Heillä on pitkä meppikokemus ja kansainvälisistä tehtävistä sekä yhteyksiä. Aika monen ministerin kohdalla kokemus on ohkaista, kuten kielitaitokin."
Lehtistä keljuttaa se, että epäonnistuneet asiat myydään kotimaassa väittämällä, että "ilkeä EU se meitä sortaa". Hänen mielestään hallituksen olisi syytä mennä peilin eteen kysymään, onko itse tehty kaikki ajoissa, hyvin ja oikein.
"Jokaisen ministerin tulee toimia ajoissa kulisseissa, pitää tiiviitä yhteyksiä kollegoihinsa ja osallistua enemmän myös epävirallisiin tapaamisiin. Ei riitä, että lentää aamulla Brysseliin kokoukseen ja illalla takaisin Suomeen."
Laajentuneessa EU:ssa, läsnäolo, verkottuminen, seurustelu ja sosiaalinen lahjakkuus ovat Lehtisen mukaan entistä tärkeämpiä. "Suomalaisten kannattaa kiinnittää tähän huomiota", hän neuvoo.