Eduskunnan entinen oikeusasiamies Lauri Lehtimaja kritisoi viimeisessä toimintakertomuksessaan purevasti Suomen kantelujärjestelmää. Sen tutkimiskynnys on valahtanut hänen mukaansa liian alhaiseksi.
"Kun kanteluiden tekeminen on ilmaista ja niiden lähettäminen tullut faksin ja sähköpostin avulla helpommaksi, oikeusasiamiehelle saapuneiden kanteluiden määrä on räjähdysmäisesti lisääntynyt. Niinpä tutkimiskynnyksen nostaminen on mielestäni käynyt ajankohtaiseksi", sanoo korkeimman oikeuden oikeusneuvoksen virkaan kuluvan vuoden alusta takaisin palannut Lauri Lehtimaja.
Tutkimiskynnyksen nostaminen ei Lehtimajan mukaan kuitenkaan tarkoita sitä, että saapuneita kanteluita pitäisi entistä keveimmin perustein jättää tutkimatta
Mutta koska käsiteltäväksi otettuihin asioihin on edelleen pakko perehtyä kunnolla, oikeusasiamiehelle olisi annettava nykyistä enemmän valtaa harkita, mitkä asiat hän ottaa käsitettelyynsä ja mitkä taas siirtää toiselle valvontaviranomaiselle.
Eduskunnan nykyinen oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio toteaa, että Lehtimajan esitystä on syytä pohtia. "Harkintavallan lisääminen on yksi mahdollisuus. Yritämme lisäksi kehittää työtapoja ja lyhentää käsittelyaikoja."
"Mappi ööhön ei mene yhtään asiaa. Vastaamme kaikille, mutta kaikkia emme voi auttaa. Suurista määristä siirrettävistä asioista ei kuitenkaan voi olla kysymys. Lääninhallitukset voisivat ottaa joitakin asioita tutkittavakseen", aprikoi Riitta-Leena Paunio.
Tietoinen valinta
Kanteluiden tutkimiskynnys on Suomessa tietoisesti haluttu pitää matalana. On korostettu jokaisen kansalaisen oikeutta kääntyä asiassaan suoraan oikeusasiamiehen puoleen. Oikeusasiamies ei nykyisen lain mukaan voi valikoida kanteluita tutkittavakseen.
Hän ei yleensä voi myöskään siirtää hänelle ositettua ja hänen valvontaansa kuuluvaa kantelua toisen viranomaisen käsiteltäväksi, vaikka tällä olisi paremmat mahdollisuudet asian nopeaan selvittämiseen. Laissa on säädetty ainoastaan siitä, että oikeusasiamies ja oikeuskansleri voivat asian käsittelyn nopeuttamiseksi tai muusta erityisestä syystä keskenään sopia heille osoitettujen kanteluiden siirtämisestä toistensa käsiteltäviksi.
Käytännössä kanteluita on siirretty toisten viranomaisten tutkittaviksi, jos oikeusasiamiehen toimivalta ei riitä asiassa.
Toisin kuin ulkomaisissa oikeusasiamiesjärjestelmissä, Suomen oikeusasiamies ei nykyisen lain mukaan voi torjua hänelle osoitettua kantelua sillä perusteella, että kantelija ei ole ensin käyttänyt loppuun muita tarjolla olevia oikeussuojakeinoja.
Kanteluiden ja muiden oikeusasiamiehelle osoitettujen kirjoitusten välinen rajanveto ei ole käytännössä ollut täysin selkeä. Monet yhteydenotot on helpompi tulkita tiedusteluiksi, ilmoituksiksi tai keskustelukannanotoiksi.
Moitteita ja käsityksiä
Viime vuonna eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia ratkaisi kaikkiaan 2 895 asiaa, joista varsinaisten kanteluiden määrä oli 2 319. Pikavastauksia niin sanotuissa sekalaisissa asioissa oikeusasiamies antoi 489. Omasta aloitteestaan vireille nousseita asioita oikeusasiamies ratkaisi 34. Saman verran oli lausuntoja ja kuulemisia. Ne rajautuivat laillisuusvalvontaan sekä perus- ja ihmisoikeuskysymyksiin.
Kaikista kanteluista oikeusasiamiehen toimenpiteisiin johtaneita ratkaisuja oli viime vuonna yhteensä 348, mikä on noin 15 prosenttia kaikista Oikeusasiamies määräsi nostettavaksi yhden virkasyytteen, antoi 17 huomautusta ja esitti 276 käsitystä. Niistä moittivia oli 101 ja ohjaavia 175. Asian käsittelyaikana tapahtui korjaus 54 tapauksessa. Lisäksi oikeusasiamies teki seitsemän esitystä viranomaisille.