Helsinki Jollei Yhdysvallat hyökkää Irakiin seuraavien kahden viikon kuluessa, lykkääntyy sota syys-lokakuulle tai sitä ei tule lainkaan, ennustaa tohtori Aleksei Malashenko, Moskovan Carnegie Centerin tutkija.
Malashenkon mielestä sodan välttämiseen on olemassa 20-25 prosentin mahdollisuus. - Washingtonin ja Moskovan asiantuntijat pitävät kylläkin tätä vaihtoehtoa nollan suuruisena, hän naurahtaa.
Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa Helsingissä perjantaina puhunut Malashenko esitti arvioita mahdollisen Irakin sodan seurauksista. Malashenko on poliittisen islamin asiantuntija, ja hän on Carnegie Centerin Etnisyys ja kansakunnan rakentaminen -ohjelman toinen puheenjohtaja.
Moskovalainen tutkimuslaitos on amerikkalaisen riippumattoman Carnegie Endowment for International Peace:n (CEIP) perustama ja osittain rahoittama.
Riskinä radikaalin islamin nousu
Irakin sodan seurauksia ei Malashenkon mukaan ole riittävästi mietitty Yhdysvalloissa eikä Euroopassa. - Sota Irakissa huolestuttaa kaikkia Lähi-idän maita: potentiaalisena uhkana on radikaalin islamin nousu ainakin Irakissa, Iranissa, Turkissa ja Saudi-Arabiassa.
Turkissa sota voi merkitä myös taloudellista kriisiä ja jopa sisällissotaa kurdeja vastaan, joille taas Irakin sota saattaisi tuoda viimeisen mahdollisuuden oman valtion luomiseen.
Iranissa taas pelätään, että maa on seuraavana hyökkäyslistalla Irakin jälkeen. Iranin liberalisointikehitys voi saada lopun, Malashenko pelkää.
Islamilainen maailma pitää Irakin sotaa hyökkäyksenä kaikkia muslimeja vastaan. Malashenko varoittaakin mahdollisista terrori-iskuista länteen sodan sytyttyä. Toisaalta hän pitää ongelmana sitä, että länsimaailma arvioi kaikkea islamia radikaalin vähemmistön perusteella.
- Noin 80 prosenttia muslimeista edustaa ns. hiljaista enemmistöä.
Sodanjälkeinen hallitus epävakaa
Irakin sodanjälkeinen hallitus tulisi Malashenkon mukaan olemaan keinotekoinen ja hyvin voimakkaasti sidoksissa Yhdysvaltoihin.
- Tällainen hallitus olisi epäsuosittu ja tilanne voisi kehittyä poliittisesti räjähdysalttiiksi, Malashenko sanoo.
Uuden hallituksen ongelmana olisivat myös Saddamin baath-puolueen kannattajat, jotka hallitsevat mm. armeijaa. Lisäksi nykyisen hallinnon kurissa pitämät uskonnolliset ristiriidat voivat nousta pintaan. - Irakin väestöstä 60 prosenttia on shiioja ja 40 prosenttia sunnimuslimeja.
Tilanteeseen vaikuttaa myös shiialainen Iran rajan takana. Irakissa epävakautta lisää kurdivähemmistön tilanne. - Kurdit kannattavat Yhdysvaltain hyökkäystä ja heidän lopullisena tavoitteenaan on itsenäisyys. Kaiken kaikkiaan kurdit ovat suuri ongelma koko Lähi-idän ja Turkin alueella: 22 miljoonaa ihmistä hajallaan ilman omaa valtiota.
Malashenkon mielestä Saddam Husseinin hallinto tullaan kaatamaan jossakin vaiheessa, vaikkei hyökkäystä tulisikaan. - Saddamin hallinto edustaa kylmän sodan viimeisiä jäänteitä.