Leh­ti­ku­vaa­ja­kou­lu­tus lisää käy­tän­nön­lä­hei­syyt­tä

Runsas vuosi sitten uudistettu lehtikuvaajakoulutus on uudistumassa jälleen. Toimittajakoulutuksen neuvottelukunta jätti esityksen visuaalisen journalismin yliopistokoulutuksen järjestämisestä opetusministeriöön keskiviikkona. Esitys jätettiin erimielisenä.

Runsas vuosi sitten uudistettu lehtikuvaajakoulutus on uudistumassa jälleen. Toimittajakoulutuksen neuvottelukunta jätti esityksen visuaalisen journalismin yliopistokoulutuksen järjestämisestä opetusministeriöön keskiviikkona. Esitys jätettiin erimielisenä.

Neuvottelukunnan Suomen Journalistiliitoa (SJL) edustavan jäsenen, Jarmo Häkkisen mukaan liitto ja Tampereen yliopisto ovat erimielisiä koulutuksen toteuttamistavasta. SJL toivoo koulutukseen käytännönläheisyyttä ja myös erillistä pääsykoketta kandidaattitason kuvajournalismin opintokokonaisuuteen. SJL:ssa on jäsenenä 500 lehtikuvaajaa, joista yli 400 on ammatissa.

Häkkinen kertoo, että uudessa koulutuksessa Tampereella on kaksi kertaa toteutettu erillinen pääsykoe lehtikuvajournalismikoulutukseen. Hakijoita oli viime vuonna 220, joista valittiin kuusi. Tänä vuonna hakijoita oli 147, joista kuusi valittiin. "Erillinen pääsykoe on ollut hyvä, koska ne, jotka ovat todella kiinnostuneita kuvajournalismista, ovat koulutukseen valikoituneet."

Kun aloitetaan uusi kandidaattitason kuvajournalismin opintokokonaisuus, opiskelijoita valitaan enemmän, kuuden sijasta 12. Opiskelijat valitaan journalismikoulutusta antavien yliopistojen opiskelijoista, Jyväskylän ja Tampereen yliopistoista sekä Svenska social och kommunalhögskolanista. Edeltävinä opintoina vaaditaan viestinnän tai tiedotusopin perusteet.

SJL:n näkemyksen mukaan tarvittaisiin erillinen haku, jossa opiskelemaan voisi hakeutua sellainen, jolla on erityistä kiinnostusta alalle, esimerkiksi työssä oleva kuvaaja. "On heitä, jotka haluavat erikoistua kuvaan ja heitä, jotka haluavat erikoistua toimittajiksi. Olisi hyvä, että olisi erillinen haku, vaikka opinnoissa onkin sitten paljon yhteistä."

Häkkinen huomauttaa, että uuden lehtikuvaajakoulutuksen perusajatuksia oli, että toimittajat ja kuvaajat voisivat opiskella samassa yliopistossa, mikä mahdollisuus tähän asti on puuttunut. Toimittajakoulutusta on ollut 1920-luvulta, mutta kuvaajien yliopistotasoista koulutusta on ollut journalistikoulutuksen yhteydessä vasta viime vuoden syksystä.

Taideteollinen korkeakoulu on antanut kuvakoulutusta kauan, mutta opetus on ollut valokuvataiteen puolella. Käytännön kuvaajat ovat tätä arvostelleet. Sieltä on valmistunut valokuvataiteilijoita, ei kovinkaan paljon käytännön lehtikuvaajia.

Tampereen yliopistossa on ollut puolikymmentä vuotta elektronisen kuvajournalismin maisterikoulutusohjelma, jota ovat olleet mukana toteuttamassa Taideteollinen korkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto.



Kuvakoulutusta voidaan lisätä


Koulutusuudistus pitää sisällään virkojen vakinaistamisen ja lisäämisen. Tällä on Häkkisen mukaan on iso merkitys lehdille. Tampereelle on tulossa kaksi professoria, Jyväskylään puoli lehtoria ja taideteolliseen korkeakouluun yksi lehtori.

"Visuaalista koulutusta voidaan lisätä toimittajakoulutuksen yhteydessä niin, että toimittajat saavat kuvakoulutusta tähänastista enemmän."

SJL:n vaatimus on, että lehtikuvaajien koulutus olisi käytännönläheisempää. "Olisi hyvä, että lehtoreiksi ja tuntiopettajiksi palkattaisiin arvostettuja lehtikuvaajia, jos heillä on opetustaitoja. Tampereelle esitetyistä kahdesta professorista toisen pitäisi olla sellainen, joka tuntisi suomalaisen lehtikuvan historiaa ja nykypäivää."

Valokuvauksen opetusta annetaan nykyään laajasti erilaisissa ja eri tasoisissa oppilaitoksissa. Lehtikuvaajijen keskeinen koulutusväylä on ollut Lahden muotoiluinstituutti. Lahdessa ei kuitenkaan ole ollut toimittajakoulutusta.

Ilmoita asiavirheestä