Helsinki Joukko maahanmuuttajia riemuitsi torstaina opettajan pedagogisen pätevyyden saavuttamisesta Helsingissä. Kaikkiaan 23 maahanmuuttajalla on nyt aiempaa paremmat mahdollisuudet löytää työpaikka suomalaisesta koulusta.
Vajaan lukuvuoden kestäneen koulutuksen tavoitteena oli antaa maahanmuuttajille hyviä valmiuksia selviytyä koulussa ja työelämässä, kertoo yliopistonopettaja Katja Lehtonen. Koulutuksessa keskityttiin varsinkin suomen kieleen, opetusharjoitteluun ja tietotekniikkaan.
Venäjältä Suomeen joitakin vuosia sitten muuttaneet Anna Piirainen ja Ida Kempinen kehuivat koulutusjaksoa antoisaksi. Naiset ovat aikaisemmin opiskelleet Petroskoin yliopistossa, ja täydentävät opinnot antoivat heille laajan kuvan opettajan työstä suomalaiskoulussa.
Varsinkin työharjoittelujakso toi todellista tuntumaa tulevaan työuraan. Ihmetystä herätti luokissa vallitseva melko huono kuri.
- Minulle shokki oli kurinpito eli käyttäytyminen luokissa. Oppilaat eivät arvosta opettajaa ollenkaan ja puhuvat ihan sopimattomia opettajan kuullen, Kempinen kertoo.
Kempinen arvioi, että suomalaiset opettajat eivät jostain syystä osaa vaatia riittävästi kunnioitusta oppilailta.
- Opettajan työssä kuluu paljon aikaa siihen, että saa järjestyksen luokkaan. Se häiritsee todella työrauhaa, kun pari oppilasta häiriköi luokassa, Piirainen kuvailee.
Kempinen kertoo, että oppilaiden suhtautuminen maahanmuuttajaopettajaan vaihteli. Suuri osa oppilaista iloitsi uudesta tuttavuudesta, mutta muutamilta sai kuulla ilkeitä kommentteja. Opettajien suhtautuminen vaikutti kaiken kaikkiaan ystävälliseltä.
Kummatkin naiset hakevat parhaillaan opettajan töitä. Toiveena olisi löytää pidempi sijaisuus, sillä yhden päivän työkeikat tuntuvat raskailta. Lyhyessä ajassa luokkaan on vaikeaa saada kuria.
Pysyvän viran saamiseksi kurssilaisten on todistettava osaavansa suomen kieli erinomaisesti. Kempinen ja Piirainen osallistuivat äskettäin suomen kielen kokeeseen, ja nyt he jännittävät, menikö koe läpi.
Koulutuksella vastataan työvoimapulaan
Maahanmuuttajien koulutuksen yhtenä tavoitteena oli vastata opetusalan työvoimapulaan. Koulutuksen käyneillä näyttää jo nyt riittävän kysyntää työmarkkinoilla, sillä kourallinen kurssilaisista on löytänyt opettajan töitä, kertoo koulutushankkeen suunnittelusta vastannut kehittämispäällikkö Hannu L. T. Heikkinen.
Koulutukseen valittiin sellaisia maahanmuuttajia, jotka olivat opiskelleet lähtömaassaan maisteriksi ja joilla oli opettajan tutkinto. Lähes kaikki kurssilaiset ovat kotoisin Itä-Euroopan maista ja asuvat pääkaupunkiseudulla.
Pedagogisen pätevyyden antavassa koulutuksessa keskityttiin opintoihin, jotka tuovat valmiuksia esimerkiksi opettajan työhön, oppimiseen ja opettajan ammatissa toimimiseen.
- Lähtömaissa opettajan työ on perinteinen, tiedon jakajan ja luennoitsijan malli. Suomessa opettaja taas on oppimisen tukija ja mahdollistaja. Tähän ajattelumalliin sisään kasvaminen ei ole ollut hirveän helppoa, ja sen kanssa on tehty paljon töitä, Heikkinen kertoo.
Opema-kurssin järjesti Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Helsingin koulutusyksikkö. Maahan muuttaneiden opettajien pätevöitymiskoulutusta annetaan myös Helsingin yliopistossa ja Joensuun yliopistossa.