Hyvinkää Keski-Uudenmaan pelastusviranomaiset harjoittelivat keskiviikkona suuronnettomuuden varalta. Helsinki-Tampere-moottoritielle lavastettiin massiivinen 60 uhrin ketjukolari, ja pelastusjoukkojen piti hallita myös vaarallisten kemikaalien torjunta.
Lavastetussa onnettomuudessa oli kyse monta uhria vaatineesta ketjukolarista. Ohitustilanteessa linja-auto törmäsi edellä ajavaan henkilöautoon, joka paiskautui bensiinilastissa olleen säiliöauton perään. Takana tuli toinen linja-auto, jonka matkustajat altistuivat ketjun viimeisenä kulkeneesta yhdistelmäajoneuvosta purkautumaan päässeille vaarallisille kemikaaleille.
Harjoituksen johtoa piti käsissään Hyvinkään-Riihimäen aluepelastuslaitoksen palopäällikkö Jarmo Kivistö, ja mukana olivat kaikki pelastustoiminnan tahot hälytyskeskuksesta poliisiin, sairaankuljetukseen ja sairaalapiireihin.
Onnettomuus järjestettiin vilkkaalle moottoritielle, ja sitä varten valtatie kolmen liikenne ohjattiin useammaksi tunniksi kiertoreitille.
- Harjoitukseen valittiin tieliikenneonnettomuus, koska se on tilastojen mukaan todennäköisin merkittävän onnettomuuden tyyppi keskisellä Uudellamaalla. Kun maassamme kuljetetaan vuosittain kumipyörillä ainakin 10 miljoonaa tonnia vaarallisia kemikaaleja, on hyvä harjoitella myös niiden kanssa toimimista, kuvaili aluepalopäällikkö Timo Koistinen.
Hälytyskeskukseen lisää väkeä
Koska onnettomuuspaikka Hyvinkään Usmin sillan tuntumassa on kahden hälytyskeskuksen rajalla, joutuivat keskukset panostamaan yhteistyöhön. Selkeäksi ongelmaksi osoittautui Keski-Uudenmaan hälytyskeskuksen henkilöstön vähyys.
- Meillä on vain kaksi päivystäjää, eikä se tällaisessa tilanteessa riittäisi mitenkään, joten tilanne on korjattava. Opittiin myös, että tehtäväjaot on etukäteen laadittava mahdollisimman tarkoiksi, arvioi hälytysmestari Jarmo Alanen.
Poliisi kykeni eristämään onnettomuusalueen nopeasti, ja tutkintatöihinkin paikan päälle saatiin ainakin seitsemän partiota. Eristystyössä ja onnettomuuspaikalta kadonneiden etsinnässä poliisia avusti 39 varusmiestä.
Harjoitus oli haasteellinen myös sairaanhoitopiireille, sillä niiden tuli asettaa peräti 60 potilasta kiireellisyysjärjestykseen. Isoimmat puutteet löytyivät kuitenkin sairaalan ja onnettomuuspaikan välisestä viestinnästä, sillä kentällä työskennelleillä ei ollut lainkaan viestintäyhteyttä ensiapuklinikoille tai terveyskeskuksiin.
Pääosin mallikasta toimintaa
Kokonaisuudessaan pelastustoimet saatiin loppuun reilut puoli tuntia ennalta arvioitua aiemmin.
Ensimmäiset yksiköt olivat paikalla vajaassa kymmenessä minuutissa ja viimeisetkin potilaat saatiin ulos vaurioituneista ajoneuvoista ja hoitoon reilussa tunnissa.
Potilaskuljetuksissa tukea antoi puolustusvoimien helikopteri ja onnettomuuspaikan raivauksiin osallistui ongelmajätteiden käsittelylaitos Ekokem.
- Pääosin harjoitus sujui mallikkaasti, mutta hiottavaa löytyy kaikista organisaatioista ja yksiköistä, summasi palopäällikkö Jarmo Kivistö.
Yhteensä kuvitellulla onnettomuuspaikalla uurasti yli sata palomiestä, poliisia ja terveydenhuollon ammattilaista. Yksin lavastus vaati 80 henkilöä, jotka tekeytyivät uhreiksi.
Valtakunnallisesti lavastusluonteisia onnettomuustilanteen yhteistoimintaharjoituksia pidetään vuosittain alle kymmenen, mutta suuronnettomuusharjoituksia vain muutama. Kustannuksia Keski-Uudenmaan harjoituksesta koitui reippaasti yli 10 000 euroa.