///LEH­TI­KU­VA/// Laura Mal­mi­vaa­ra opet­te­li pääs­tä­mään irti

Helsinki On hetkiä, jolloin Laura Malmivaara tuntee itsensä markkinointikoneeksi.

Helsinki On hetkiä, jolloin Laura Malmivaara tuntee itsensä markkinointikoneeksi. Uusia elokuvia tulee ensi-iltaan, tv-sarjoja pyörii ja Malmivaarasta tuntuu että hän voisi päätoimisesti pelkästään markkinoida ja antaa haastatteluja.

Sellainen on arkea yhdelle suomalaisen nuoren polven tunnetuimmista ja työllistetyimmistä näyttelijöistä. Mutta nyt on valmistunut projekti, josta Malmivaara kertoo erityisen mielellään: hänen ensimmäinen levytyksensä, Myytävänä elämä -albumi.

Haastattelupyyntöjä siis riittää varmasti jatkossakin ja Laura Malmivaara saa taatusti vastata jo moneen kertaa kuulemaansa kysymykseen.

- Mikä on sinun tittelisi, sitä kysytään paljon. Olen saanut selitellä toimittajille paljon. Näyttelemisen lisäksi olen opiskellut valokuvausta ja teologiaa ja tehnyt lukioaikana mallintöitä. Tuntuu, etten sovi selkeisiin lokeroihin, Malmivaara hymyilee.

Malmivaara sanoo, ettei häntä jännitä levyn vastaanotto.

- Ehkä olen ollut niin kiireinen, etten ole ehtinyt miettiä asiaa. Olen myös näyttelijänä tottunut siihen, että työtäni arvioidaan. Enkä ole tehnyt tätä levyä kriitikoille, vaan toivon että ihmiset löytävät sen.

"Ei minusta saa idolia"

Malmivaaran levyprojekti on ollut vireillä pari vuotta. Matkan varrella levy-yhtiö vaihtui, kun tuotantopäällikkö Jani Jalonen siirtyi Sony BMG:ltä toimitusjohtajaksi uuteen Elements Music -yhtiöönsä ja nauhoituksiin tuli taukoa Malmivaaran saatua tyttären.

Malmivaara pitää suurimpana panoksenaan levynteossa materiaalin valintaa. Hän myöntää olleensa etuoikeutettu verrattuna moniin muihin laulajiin, jotka eivät itse kirjoita lauluja.

- Biisejä tarjottiin paljon ja osin olen löytänyt ne itse. Pitäydyin niissä, joista itse pidän.

- Levy-yhtiö ei halunnut tehdä minusta mitään muuta kuin olen. Eihän minusta, kolmekymppisestä näyttelijästä saa mitään idolia! Malmivaara nauraa.

Niin omana itsenään kuin Malmivaara levyllään esiintyykin, oppi hän jotain uuttakin studiossa. Malmivaara kertoo hetkistä, jolloin hän uskalsi nauttia ja ihmetteli miksei kukaan ollut kertonut soittamisen olevan näin hauskaa. Mutta levyn tekoon liittyi myös epävarmoja hetkiä.

- Studiossa tuskailin moneen kertaan, mutta en voi stressata ääneni teknisistä vajavaisuuksista. Sen opin, etten voi tehdä kuin olemalla rehellinen. Pitää uskaltaa olla oma itsensä.

- Epäonnistumisen pelko on kaiken tekemisen suurin este. Voi kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta ellen anna itsestäni, ei esitys voi koskettaa ketään muutakaan.

Vaikka Malmivaara on ollut itse kirjoittamassa tekstejä parille laululle, ei tekstien tulkitseminen sujunut aivan helposti. Malmivaara kiittelee erityisesti seitsemän kappaletta tuottanutta Rauli Eskolinia, joka patisti häntä päästämään irti, hengittämään, tulkitsemaan.

- Pitää tarkoittaa mitä laulaa, pitää olla tosissaan. Voisi ajatella, että se on näyttelijälle itsestäänselvyys, mutta näin ei ole.

Ilmoita asiavirheestä