Sodankylä Sodankylän elokuvajuhlilla vieraileva italialainen elokuvaohjaaja Nanni Moretti alkaa nauraa hersyvästi kun hän huomaa, kuinka suuren tilan suomalaisenkin iltapäivälehden urheiluosassa saa Tottin sylkemistemppu jalkapallon EM-kisoissa. Ja kuinka tapaukseen ottavat nyt kiivaasti kantaa kaikki suurin piirtein paavista suomalaisiin jalkapalloihmisiin. Morettin virallista kannanottoa ei kuulla.
- Minä olen täällä puhumassa elokuvasta.
Kannan ottaminen elokuvien ulkopuolisiin asioihin ei ole Morettille suinkaan vierasta. Hänet tunnetaan maansa pääministerin Silvio Berlusconin harjoittaman politiikan suurena vastustajana.
- Kiinnostuin politiikasta 16-vuotiaana ja olin hyvin aktiivinen. Ja nyt aktiovoiduin uudelleen muutama vuosi sitten. Mutta otan kantaa kansalaisena ja italialaisena, en elokuvaohjaajana. En ole esimerkiksi tehnyt hallituksen vastaisia dokumentteja.
Sen sijaan hän on tehnyt fiktiivisen elokuvan elokuvaohjaaja Nanni Morettista, joka valmistelee suurta unelmaansa, musikaalia trotskilaisesta sokerileipurista. Berlusconin Forza Italia -puolueen vaalivoitto huhtikuussa 1994 saa ohjaajan muuttamaan suunnitelmiaan. Hän alkaa valmistella dokumenttielokuvaa Italian yhteiskunnallisesta tilanteesta.
Tämän vuonna 1998 valmistuneen Aprile (Huhtikuu) -elokuvan päähenkilöä, elokuvaohjaaja Nanni Morettia esittää Nanni Moretti. Hän esiintyy useiden elokuviensa pääosassa itse.
- Olen tehnyt hyvin henkilökohtaisia elokuvia. Ne ovat kuin saman romaanin eri lukuja. Ainakin tähän saakka, mutta se ei tietenkään ole ainoa mahdollisuus.
Kaikkiaan vuonna 1953 syntynyt Moretti on ohjannut kuusitoista elokuvaa vuodesta 1973 alkaen, useimmat niistä hän on myös käsikirjoittanut. Joukossa on dokumenttielokuvia.
- On hauskaa tehdä välillä dokumentteja. Ne ovat hyödyllistä aivovoimistelua.
Kansainvälisesti tunnetuin Morettin elokuvista on Pojan huone, joka vuonna 2001 voitti Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinnon. Se on nähty Suomessakin elokuvateatterilevityksessä. Elokuva kertoo psykologimiehestä, jonka poika kuolee onnettomuudessa. Teoksen on nähty ilmentävän kypsää tunteellisuutta, jota ei Morettin muissa elokuvissa ole ollut suoraan havaittavissa. Aiemmissa töissä usein mukana ollut poliittinen sisältö on hyvin kätkössä, jos siinä sellaista ylipäänsä on.
- Olen ihan viime vuosiin saakka kertonut eräänlaisena mottonani, että haluaisin tehdä saman elokuvan aina vain uudestaan, aina vain paremmin. Nyt en enää ole aivan varma tuostakaan.
Kolme päivää Sodankylän elokuvajuhlilla viipyvä Moretti on pitänyt juhlia ja niiden ympäristöä hauskoina. Ainoa pieni harmin aihe hänen mielestään on kuuleman mukaan ollut se, että paikalla pyörii ihan liikaa italialaisia.