Väkivallan uutisointi iltapäivälehtien etusivulla lisääntyi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tiistaina julkaiseman tutkimuksen mukaan merkittävästi vuosien 1980-1997 välisenä aikana.
Tilastoidusta rikollisuudesta vain lievempää väkivaltaa kuvaavat poliisitilaston luvut heijastivat samanlaista nousevaa kasvua kuin väkivaltaotsikoiden määrä. Vakavat väkivaltarikokset pysyivät ajanjakson aikana ennallaan ja fyysisen väkivallan kokeminen jopa harvinaistui. Vuonna 2000 tilanne vakiintui.
Sen sijaan pelkojen lisääntyminen osui yhteen lisääntyvän väkivaltauutisoinnin kanssa. Muutoksille voidaan Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Janne Kivivuoren mukaan esittää useita selityksiä.
"Pelon lisääntymiseen on voinut vaikuttaa muun muassa taloudellinen lama ja epävarmuus, lähialueiden poliittiset mullistukset, yhteiskunnan monikulttuuristuminen ja väestön ikääntyminen."
"Alan kansainvälisissä tutkimuksissa myös väkivaltauutisten on todettu voivan vaikuttaa rikospelkoihin. Nyt havaittu rikospelkojen ja väkivaltauutisoinnin samanaikainen kasvu olisi linjassa tämän tuloksen kanssa olkoonkin, että varmojen päätelmien tekeminen ilmiöiden välisistä syysuhteista on vaikeaa", Janne Kivivuori totesi.
Tutkimus perustuu valtakunnallisten iltapäivälehtien vuosikertojen 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2000 etusivujen sisällön analyysiin. Nämä vuodet valittiin Kivivuoren mukaan tutkimuksen kohteeksi, koska samoina vuosina tehtiin laajat uhrikyselyt.
Niiden perusteella tiedetään, kuinka suuri osa väestöstä on joutunut väkivallan kohteeksi kyseisinä vuosina.
Uhrikyselyt antavat tutkijoiden mukaan jopa paremman kokonaiskuvan tilanteesta kuin poliisille tehdyt rikosilmoitukset, koska lähestulkoonkaan kaikki lievemmät pahoinpitelyt eivät tule poliisin tietoon.
Erilaisten kuvien esittäminen väkivalta-aiheisten otsikoiden yhteydessä on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana nelin- jopa viisinkertaistunut. Kehitys jatkui samana vuonna 2000. Sen sijaan väkivallan paikallistaminen johonkin tapahtumakuntaan on vähentynyt.
"Etusivujen väkivalta on siis toisaalta visualisoitunut ja toisaalta irtautunut konkreettisista tapahtumapaikoista. Kuntakohtaisessa tarkastelussa todettiin, että Helsingin ja muiden suurten kaupunkien osuus etusivujen väkivallasta on suurempi kuin niiden osuus todellisesta väkivallasta. Tämä piirre pysyi vakaana tarkastelujakson aikana", Janne Kivivuori selvitti.
Etusivujen rikollisuuskuva muuttui tutkimuksen mukaan 1990-luvulla väkivaltaa korostavaan suuntaan. Muiden rikoslajien esittely pysyi verraten vakaana.
"Väkivalta-aiheet ajoivat määrällisesti kontrolliaiheiden ohi.Väkivaltaa alettiin enenevästi kuvata ilman viittauksia sen aiheuttamiin kontrollitoimiin tai tekijään kohdistuneisiin rangaistuksiin. Uutena piirteenä 1990-luvulla nousi esille myös se, että väkivallan seuraamusten lievyys nostettiin etusivuaiheeksi", kertoi Janne Kivivuori.
Tutkimus ei kuitenkaan vakuuttanut oikeus- ja rikostoimittajia. TV Nelosen Jaakko Lähteenmaa muistutti, että pelkkä kansilehtien vertailu ei anna oikeaa kuvaa aiheesta.
"Iltapäivälehden levikki on joka aamu nolla. Jokaisen lehden on myytävä itsensä. Lööpit hoitivat myyntityöstä 60 ja kannet 35 prosenttia. Väkivaltarikokset olivat silti pääotsikkona vain kerran viikossa."