"Yrittäjät haluavat nousta etujärjestöjen raskaaseen sarjaan. Jalka on saatu jo ovenväliin uudessa Elinkeinoelämän keskusliitossa. Meitä kuunnellaan tosissaan", arvioi Suomen Yrittäjien suurimman toimialajärjestön Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n puheenjohtaja, puutavarakuljetuksiin erikoistunut yrittäjä Seppo Makkonen.
Savonlinnalainen Makkonen osallistui valtakunnallisille yrittäjäpäiville, jotka päättyivät sunnuntaina Tampereella. SKAL eli entinen Suomen kuorma-autoliitto yhdessä Suomen taksiliiton ja Koneyrittäjien liiton kanssa olivat perjantain liittokokouksessa ratkaisijan roolissa, kun ne äänestivät Eero Lehden jatkamaan Suomen Yrittäjien puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta. Lehti sai taakseen 75 prosenttia liittokokouksen äänistä.
"Etujärjestökentässä tapahtuu paljon muutoksia, kun EK tulee kuorestaan. Edunvalvontajärjestöt kuten Suomen Yrittäjät joutuvat miettimään omaa asemaansa ja työnjakoaan. Kaikkien ei kannata tehdä samoja asioita päällekkäin", painottaa Makkonen.
Hän myöntää, että kaikki eivät pidä Lehden johtamistyylistä. Pienyrityksissä katsotaan, että Lehti voisi aivan yhtä hyvin kuulua Elinkeinoelämän keskusliittoon, koska hän työllistää noin 700 henkilöä.
"Kritiikki on kohdistunut lähinnä Lehden persoonaan, ei hänen osaamiseensa. Lehti ei kuuntele tyhjää puhetta. Suomen Yrittäjien hallitus on niin iso plutoona, että siellä puhetta riittää", selvittää Makkonen.
Yrittäjien hallitukseen kuuluu puheenjohtajan ja neljän varapuheenjohtajan lisäksi 48 jäsentä.
Makkosen mukaan SKAL:in ja keskusjärjestön välinen yhteistyö on parantunut ja terävöitynyt Lehden puheenjohtajuuskaudella. "Kun liikenteestä kysytään lausuntoa, kysymykset ohjataan SKAL:iin."
Liian harva uskaltaa
ryhtyä yrittäjäksi
Makkonen jakaa tuhansien muiden yrittäjien huolen: yrittäjät ikääntyvät ja työn jatkajia ei tahdo löytyä.
"Yrittäjyys koetaan keskusteluissa erittäin positiivisena asiana, mutta liian harva uskaltaa lähteä yrittäjäksi."
SKAL:iin on järjestäytynyt 8 000 kuljetusyrittäjää, joista noin 3 000 on jäämässä eläkkeelle lähimmän kymmenen vuoden aikana.
"Voi olla, että tuosta eläkkeelle jäävien porukasta puolelle ei löydy jatkajaa", arvioi Makkonen.
Hän toivoo, että kuljetusala alkaisi kiinnostaa nykyistä enemmän parikymppisiä nuoria.
"Kuljetus on nykyään paljon muutakin kuin ajamista. Siinä on paljon suunnittelua ja toimistotyötä tietokoneen ääressä."
Makkosella on jatkajat omasta perheestä, sillä hänen kaksi poikaansa jatkavat isänsä aloittamaa yritystä. "Yli 42 vuotta tässä on autojen kansa pelattu, kai se nyt on nuorempien vuoro", naurahtaa Makkonen.
Työaikadirektiivi
uhkaa yrittäjiä
Kuljetusalan suurimpana uhkana Makkonen pitää EU:n työaikadirektiiviä. Kuljettajien ajo- ja lepoajat on säännelty jo vuosia sitten, mutta nyt EY-tuomioistuin on määräämässä 48 tunnin enimmäistyöajan viikossa kaikille kuljettajille.
Palkatuille kuljettajille uusi enimmäistyöaika on tulossa voimaan maaliskuussa 2005. Omistajayrittäjiä laki velvoittaa vuoden 2009 alusta.
"Käytännössä se tarkoittaa, että yrittäjä pitää työaikakirjanpitoa ja valvoo, ettei kukaan työn ulkopuolella tee mitään sellaista työtä, mikä liittyy kuljetuksiin. Jos yrityksen toimitusjohtaja tekee pelkästään konttoritöitä, häntä EU:n direktiivi ei koske, mutta hän ei saa lainkaan osallistua kuljetustehtäviin."
Makkosen mukaan kuljetusala on ensimmäinen toimiala, jossa yrittäjälle pannaan rajoituksia niin, ettei hän voi hoitaa omaa yritystään. "Jos direktiivi menee läpi, palkkatyöntekijä on paremmassa asemassa: hän voi rakentaa vaikka kesämökkiä tai ajaa rallia päätyönsä ulkopuolella."
Suomen hallitus ja eduskunta ovat kuljetusyrittäjien puolella ja yrittävät saada muutoksia tiukkaan direktiiviin. EU:n komissio aikoo selvittää vuoden 2007 loppuun mennessä, mitä vaikutuksia direktiivillä on kuljetusyrittäjien toimeentuloon. Makkonen toivoo, että myös Suomi tekisi pikaisesti oman selvityksen direktiivin vaikutuksista.