Haaparantaa on pidetty eläkeikäisten kaupunkina, melkein kuolleena, eikä ihan syyttä. Väestöprofiili on melkoisen vääristynyt: 50-80-vuotiaita on vaikka lainaksi asti, kun taas alle 10-vuotiaita ja 30-40-vuotiaita on keskimääräistä reippaasti vähemmän. Asukasluku on laskenut tasaisen hitaasti: viime vuonna kirjattiin miinusta 24.
Reilusta 10 000 haaparantalaisesta ja liki 22 000 torniolaisesta ei riittäisi suurten liikkeiden asiakaskunnaksi. Kaupungit ovat onnekseen ymmärtäneet yhteispelin merkityksen. Niinpä kaksoiskaupungissa vedettiin kartalle koko Barentsin alueen sisältävät kaaret - tarpeeksi vetovoimaisen yrityksen laskettiin saavan liikkeelle asiakasmassan.
Jo vuosia kaksoiskaupunki on esitellyt kaaviotaan yrityksille. Turhaan. Kunnes Haaparannan kuntaneuvos Sven-Erik Bucht vuosi sitten näytti sen Ikean Ingvar Kampradille. Tämä tuijotti esitettyä asiakaspotentiaalia, mietti viitisen minuuttia ja sanoi "kyllä", vaikka yhtiön hallitus tähysi kaukoitään.
Tämä tarina on kiertänyt maita ja mantuja, ja moni luulee sitä legendaksi, mutta kerrankin totuus on tarua ihmeellisempää: näin todellakin kävi.
Kaksoiskaupungin Ikea-innostukselle on naureskeltu vähän edempänä molemmin puolin rajaa. Hymy taitaa hyytyä. Ostosturismi on todellakin tulossa seudun pelastukseksi.
Ikea tuo mukanaan kauppakeskus Ikanon. Rajalle kohoavat samanlaiset kauppakeskittymät, vieri viereen torniolainen ja haaparantalainen. Ikea-korttelin toiselle puolen rakennetaan niin ikään kauppakeskus. Myös jo olemassa oleviin liikerakennuksiin tulee uusia yrityksiä.
Aluksi iloittiin Ikean parista sadasta työpaikasta. Nyt tiedetään työtä löytyvän yli tuhannelle. "30 prosenttia työvoimasta tulee täältä ja 20 prosenttia lähialueelta", kunnanjohtaja Christina Lugnet laskee. "Peräti puolet siis tulee muualta, moni paluumuuttajana." Parhaillaan työvoimaa hampurilaisravintolaansa rekrytoiva yrittäjä oli päivitellyt hakemuksia tulleen Malmöstä saakka.
Lugnet joukkoineen odottaa vuosittain ainakin 1,5 miljoonaa ostosturistia, viikonloppuisin heitä uskotaan tulevan vähintään 10 000. "Kauppa tuo tänne 2,5 miljardin kruunun investoinnit."
Myös turistien odotukset ovat kovat: ennen joulua oli tiedossa, että yksin Murmanskista oli tulossa jo 36 linja-autollista ostosturisteja Ikean avajaisviikolle.
Kulku ostosparatiisiin käy kantateitä pitkin. Kaksoiskaupunki on tehnyt aika ajoin markkinatutkimuksen Kemi-Tukholma-lentoreitistä. Nyt vihdoinkin näyttää siltä, että siitä voisi tulla totta. Rohkeimmat sanovat ensimmäisen yhteyden olevan syksyn asia. Lugnet sanoo, ettei mitään ole vielä allekirjoitettu.
Junaliikenne sen sijaan vilistää Haaparannan ohitse. Kiskoilla kulkee vain tavaraa. Juhlavalle jugend-asemalle ei jää kukaan, se on nykyisin nuorison ja taiteilijoiden toimintatilaa. Kunnanjohtaja Lugnet ei pidä mahdottomana, että jonain päivänä matkalaiset saapuisivat tätäkin reittiä. "Luulajasta pääsee nopealla junalla tänne 40 minuutissa."
Vaikka sisustaminen kiinnostaa tänä päivänä myös miehiä, Ikea lienee silti edelleen naisten puuhamaa. Kysymys onkin, mihin miesväki menee siksi aikaa. Autokauppa, josta Suomeen haettiin sopuhintaisia Volvoja, häipyi Kalixiin vain päiviä ennen Ikea-uutista.
Lapset säätävät perheiden matkoja, sen, minne mennään. Monet pohdiskelevat ääneen, mitä Haaparannassa tai lähialueella tulisi olla lapsia varten. Esimerkiksi uimahalli-kylpylä tai mikroautorata saattaisivat tarjota sitä, mitä kaivataan, todetaan.
Vaikka Ikeaan tuleekin 450-paikkainen ravintola, lihapullia ja muusia ei ehditä myydä kaikille kävijöille. Kaksoiskaupunkiin avautuu todellinen ravintolamaailma, mikäli suunnitelmat toteutuvat. Kunnanjohtajan mukaan uusia ravintoloita tarvitaan parikymmentä.
Osa turisteista on myös majoitettava. Paikalliset hotelliprojektit täyttävät vain osan tarpeesta. Lähialueen majoitusyrittäjät on heidätkin herätetty ruususenunesta, muun muassa Kalixiin rakennetaan hotelli. Myös Haaparannan Sundholmenin leirintäalueella möyrivät työkoneet parasta aikaa. Halvemman hintaluokan isoja hotellihuoneita tulee neljään rakennukseen yhteensä 225, vuodesijoja kaikkiaan tuhatkunta.
Toiveissa on, että ostosturistit jäisivät alueelle pariksi kolmeksi päiväksi.
Kunnanjohtaja vakuuttaa, ettei asunnoista tule pulaa. Kaupunki on varannut muuttajia varten erityisesti omakotitontteja. Muun muassa kaupungin eteläosaan on kaavoitettu tontit noin 265 uudisrakennukselle. Kerrostaloja nousee niitäkin muutama. "Silti 3-4 kuukauden ajan tulee olemaan jonkinasteinen asuntopula."
Riittävätkö kaupungin rahkeet, kysellään. Lugnet rauhoittelee epäileväisiä. Vaikka käynnissä oleva muutos on suurin vuoden 1809 rajanvedon jälkeen, liikkeellä ollaan jalat maassa, kunnanjohtaja sanoo.
Ensimmäinen Haaparannan tulevaisuudelle räätälöity kaupan- ja palvelualan kurssi alkoi marraskuussa, suunnitelmat sille tehtiin kesällä heti, kun päätös Ikean saapumisesta saatiin. Koulutusta annetaan Haaparannan lisäksi Kalixissa ja Övertorneålla. "Käytännössä opiskelijat tulevat alueelta Sundsvall-Kiiruna", koulutuskonsultti Lars-Gunnar Lundström Lernia-koulutusyhtymästä kertoo. Myös muutama venäläinen on muuttanut Haaparantaan ja käy kurssia; opetuskielenä on ruotsi, jota he ovat opetelleet tarvittavan määrän jo ennalta.
Lernia sanoo tarjoavansa työmarkkinakoulutuksen vuonna 2006 vähintään 500 työnhakijalle. Heistä 80 prosentin uskotaan työllistyvän kolmen vuoden kuluessa. Liki 200 halukasta odottaa nytkin paikkaa kurssille.
Kurssilla on seitsemän viikon ajan teoriaa; yhteisiä tunteja on muun muassa markkinoinnissa, ympäristö- ja turvallisuusasioissa ja asiakaspalvelussa, lisäksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti suuntaudutaan joko ravintola-, hotelli- tai kaupan sektorille. 2-4 viikon harjoittelu tuo käytännön tuntuman, mutta on antanut jo joillekuille lupauksen työsuhteesta.
"15 kurssilaista on nyt valmistelemassa Ikean Sundsvallin uuden myymälän avajaisia. Sieltä he siirtyvät Kalmariin avattavaan myymälään ja sieltä sitten Haaparantaan. Näin he ovat sisäistäneet Ikean idean ja voivat siirtyä sinne vakituiseen työhön."
Kurssilaisilla kaikilla on jokin peruskoulutus. Lernia pyrkii tarjoamaan koulutusta myöhemmin myös niille, joiden valmiudet ovat vähäisempiä, esimerkiksi kielet ja tietotekniikka vaativat perusteellista opetusta.
Tällä hetkellä yrityksiin rekrytoidaan johtoa. Se enimmäkseen muuttaa muualta. Lundström toteaakin johtajakoulutuksen olevan lähiaikojen haaste.
Kotiseudullaan Karungissa, 27 kilometriä kaupungin keskustasta asuva Lars-Gunnar Lundström kertoo, miten ylpeys kotiseudusta on tärkeää nykyisille ja tuleville haaparantalaisille. "Historia on kirjoitettu etelässä, maantiedon kirjasta sain opetella Etelä-Ruotsin jokia, joista moni osoittautui pelkiksi puroiksi. Toista se on Tornionjoki", hän kertoo kuin kaikuna sille, mitä Mikael Niemen kirjasta on saanut lukea.
Karunkikin odottaa tulijoita innoissaan. "27 kilometriin menee täällä 15 minuuttia, Tukholmassa tunti." Kirkkosaaresta on myyty 15 tonttia omakotirakentamiseen. 300 asukkaan kylä luottaa lapsiperheiden saapumiseen. "Saadaan uusia painijoita", junioreita molskin ääreen johdatteleva Lundström toteaa tyytyväisenä.
"Pikkukylät ovat voittajia. Koulut pelastuvat", hän jatkaa.
Saman toteaa haaparantalainen, Seskarön saarella asuva Ulrika Lindström, 31. Myös siellä aletaan rakentaa uudisasuntoja.
Lerniassa opiskelevat Lindström ja Joakim Lagnevall, 36, Tukholmasta Kalixin kautta Haaparantaan vuonna 1992 muuttanut, kertovat tulevaisuudensuunnitelmistaan suomen kielen tunnin lomassa. Molemmat ovat sinnitelleet sitkeästi seudulla, vaikka elämä muualla olisi saattanut olla helpompaa. He ovat juuri niitä, jotka tavallaan saavat nyt palkinnon, Haaparannan uuteen nousuun vankasti uskonut kunnanjohtaja Christina Lugnet myöntää.
Molemmat ovat olleet hoitoalalla sekä call center -työssä ennen jäämistään työttömiksi. Kaupan alalta heillä ei ole kokemusta, mutta kova into, jota kurssi on vain vahvistanut.
Kumpikin aikoo hakea kaikkia mahdollisia kaupan alan työpaikkoja. "On vaikea ajatella missä työskentelisi. Nyt voi kokeilla. Tulevaisuudessa meillä on mahdollisuus jopa vaihtaa työpaikkaa", Lindström sanoo. Lagnevall huomauttaa, että tätä nykyä valinnanvaraa ei ole juuri missään suhteessa, puhuttiin sitten kaupoista, ravintoloista tai vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksista. Kohta on toisin.
"Me saadaan elämä", Ulrika Lindström huudahtaa.