Keskikesän kuivuus ja kuumuus tuntuvat ainakin joillakin pohjoisen maitotiloilla niin, ettei karja tuota kuten normaalisti.
Kulottuneilta laitumilta ei syötävää juuri löydy, ja kun isäntä rehua muualta paikalle rahtaakin, se ei lehmille helteessä oikein maistu.
Kuusamolainen Esa Heikkilä harmittelee myös sitä, että nurmien kehnon kasvun vuoksi 26 lypsävälle on pitänyt antaa ensimmäistä tuorerehusatoa, joka ei ole vielä edes parhaassa tarjoilukunnossa.
Tilanne on kokonaisuutena vaikuttanut tuotantomäärään niin, että se on ollut suunnilleen kymmenen prosenttia pienempi keskivertokesään verrattuna.
"Kun karjassa on lisäksi paljon kevätpoikivia, herumishuippu jää niillä heikommaksi pitäen tuotoksen tavallista alempana koko syksyn", Heikkilä uskoo.
Sisäruokintakaudesta on tulossa pulmallinen, koska laitumilla käyskentelevälle joukolle on täytynyt niittää satoa, jota pitäisi ryhtyä korjaamaan talven varalle.
Ja kun kuivana kesänä pellot ovat lisäksi kasvaneet huonosti, toinen tuorerehusato jää väkisinkin heikoksi.
"Tilakohtaiset erot ovat varmaan isoja, mutta jos sadetta ei ala tulla, talvesta tulee monella hankala rehunpuutteen vuoksi", Heikkilä aprikoi.
Tilan maito menee Kuusamon Osuusmeijerille, jonka toimitusjohtaja Jouko Juntunen ennakoi jo 240 maidonlähettäjän vuoden kokonaislitramäärän jäävän normaalia 90 miljoonaa pienemmäksi.
"Muutamien prosenttien pudotus tulee eli vähintään muutamista miljoonista litroista voidaan puhua", hän laskee.