Taitoa vai tuuria? Sitä on moni miettinyt huoltoasemien kolikkopelinurkkauksissa vuosikymmenten saatossa. Tulevaisuudessa kysymys ei enää mietitytä niin paljon, kun Raha-automaattiyhdistys RAY:n pitkäaikaisin peli pajatso siirtyy historiaan.
RAY:n mukaan pajatson pelaamismäärä on laskenut viime vuosikymmeninä, ja nyt kolikkopeli lopetetaan kokonaan.
Ensimmäiset pajatsot tuotiin Suomeen Saksasta 1920-luvun puolivälissä. Vuonna 1931 alkaen pajatsoja valmistettiin Suomessa, ja vuodesta 1937 astui voimaan laki, jolla raha-automaattien yksinoikeus siirrettiin yhdistykselle. Vuonna 1938 Suomen valtio ja hyväntekeväisyysjärjestöt perustivat Raha-automaattiyhdistyksen.
Talvisodan aikaan RAY:n toiminta lakkasi, kun automaatteja hoitavat asiamiehet joutuivat rintamalle. RAY:n mukaan sodan pommituksissa tuhoutui 24 pajatsoa ja 85 konetta jäi sotasaaliiksi.
Pajatson pelaaminen yleistyi 1950-luvulla, kun uusia kahviloita ja huoltoasemia avattiin runsaasti. 1950-luvun lopulla Suomessa oli lähes 2 000 pajatsoa.
Pitkäaikaisin raha-automaattimalli oli 20 markan pajatso, joka muutettiin rahauudistuksen myötä 20 pennin pajatsoksi. Puunvärinen malli oli käytössä vuoteen 1990 saakka.
Vuonna 1966 suunniteltu 50 pennin pajatso nousi nopeasti pelaajien suosikiksi. Vuoden 1969 loppuun mennessä 70 prosenttia RAY:n automaateista oli 50 pennin pajatsoja.
1980-luvulla markkinoille tuotiin elektroninen pajatso, mutta muiden pelien yleistyessä pajatson suosio hiipui.
Ylen Kukkokiekuu-ohjelmassa seurattiin vuonna 1988 Raha-automaattiyhdistyksen järjestämää pajatson SM-kiertuetta. Lopputurnauksessa oli mukana myös haukiputtaalainen metsuri Martti Mäkikorpela.
Vuonna 1992 RAY yhdisti pajatson ja hedelmäpelien ominaisuuksia hedelmäjazzossa, mutta se sai kylmän vastaanoton.
Viimeisin pajatso julkaistiin vuonna 2008, kun pajatsoon yhdistettiin kolikon lyöminen ja digitaalinen näyttö. Peli ei kuitenkaan menestynyt, minkä vuoksi RAY päätti kuopata kolikkopelin.
RAY:n mukaan pajatso on tuottanut kansanterveydelle noin 1,5 miljardia euroa.