Lef­fa­mies pääsee itse val­ko­kan­kaal­le

Raahelainen elokuvaharrastaja Jussi Häkkilä, 41, odottelee tulevaa Dark Floors -elokuvaa ensi-iltaan erilaisin tuntemuksin kuin uutuuselokuvia yleensä.

Jussi Häkkilän rivitalokaksion kirjahyllyt pursuavat elokuvatietoutta, sarjakuvia ja tietenkin elokuvia. Miehen kaverit kutsuvatkin asuntoa osuvasti Saloisten sivukirjastoksi.
Jussi Häkkilän rivitalokaksion kirjahyllyt pursuavat elokuvatietoutta, sarjakuvia ja tietenkin elokuvia. Miehen kaverit kutsuvatkin asuntoa osuvasti Saloisten sivukirjastoksi.

Raahelainen elokuvaharrastaja Jussi Häkkilä, 41, odottelee tulevaa Dark Floors -elokuvaa ensi-iltaan erilaisin tuntemuksin kuin uutuuselokuvia yleensä. Hän on nimittäin itse avustajana mukana Tomi Putaansuun eli Lordin ideoimassa kauhuelokuvassa.

Elokuviin oman muistinsa mukaan jo alle kouluikäisenä hurahtanut Häkkilä läpäisi koekuvaukset kunnialla ja pääsi osallistumaan Dark Floorsin kuvauksiin Oulussa kolmena kuvauspäivänä. Hän esittää elokuvassa sairaalan potilasta sekä elävää kuollutta eli zombieta.

"Elokuvaan haettiin keväällä avustajia esittämään eläviä ja kuolleita. Ehtona oli, että on aikuinen ja ruumiinrakenteeltaan hoikka tai laiha. Menin ihan viimeisinä päivinä Ouluun koekuvauksiin. Siellä piti esittää kuollutta, eli olla mahdollisimman eloton mutta silmät auki. Sitten piti herätä kuolleista kuolleena eli olla zombie", Jussi Häkkilä kertoo ja muistaa edelleen elävästi koekuvauksissa saamansa palautteen.

"Olit tähän asti pelottavin. Kai se meni ihan hyvin kun niin sanoivat. Sitten tuli tekstiviesti, että olen mukana."

Ensimmäisenä kuvauspäivänään Jussi Häkkilä pääsi esittämään omilla kasvoillaan sairaalan potilasta kohtauksessa, jossa on mukana myös pääosan esittäjä Noah Huntley. Toisena kuvauspäivänä hänen piti olla jo kuollut.

"Olin tapettu potilas, eli makasin muiden avustajien kanssa kuolleena lattialla raajat levällään. Maskeeraus kesti yli tunnin ja lopputulos oli kieltämättä ruman näköinen", hehkuttaa Häkkilä innoissaan.

Kolmannen kuvauspäivän ruumishuonekohtauksessa hän oli elävä kuollut täysissä maskeissa.

"Niissä maskeissa ei enää itseään tunnistanut. Minulla oli paiseita naamassa ja yleensäkin mädäntynyt olemus. Siinä kohtauksessa päästiin jo tappamaankin", hän kertoo ja paljastaa odottaneensakin kohtausta, jossa on myös toimintaa.

Elokuvan tekemiseen kuuluva pitkäveteinen odottaminen ja saman kohtauksen jauhaminen uudestaan ja uudestaan ei Jussi Häkkilää yllättänyt. Kolmen päivän rupeama oli kuitenkin kokemus, jota hän muistelee mielellään.

"Mielenkiintoista oli päästä kunnon maskeihin. Maskeeraajat olivat ammattilaisia ja tekivät pirun hyvännäköistä jälkeä. Näytti aidosti siltä, että minultakin oli kurkku revitty auki. Olin kyllä vaikuttunut."

Elokuvan lajityypeistä kauhu- ja tieteiselokuvat viehättävät Jussi Häkkilää eniten. Hän ei kuitenkaan ylenkatso muitakaan genrejä.

Häkkilä muistelee kaiholla lapsuusvuosiaan Nivalassa, missä Tuiskulan lauantai-iltapäivien lastennäytöksissä pääsi näkemään valkokankaalta muun muassa Tarzan-elokuvia, vanhan King Kongin sekä mykkäelokuvan komediaklassikkoja Ohukaisesta ja Paksukaisesta Chapliniin ja Buster Keatoniin.

"Se oli jotain aivan älytöntä. Voi kun niitä näkisi vieläkin oikein elokuvateatterissa. Minä olen sen verran vanhoillinen, että elokuva pitää nähdä elokuvateatterissa", hän painottaa.

Lordi-elokuvalle Jussi Häkkilä toivoo vilpittömästi hyvää vastaanottoa. Hän soisi, että kotimainen tyylillä tehty kauhuelokuva rohkaisisi muitakin elokuvatekijöitä kokeilemaan jotain vastaavaa.

"Toivon, että se tuo vaihtelua suomalaiseen elokuvakenttään aivan kuin Lordi toi Euroviisuihin. Suomeen kaipaisi muutakin kuin ihmissuhdedraamaa ja komedioita", toteaa Häkkilä ja huomauttaa, että kauhuelokuvia on meillä tehty äärimmäisen vähän.

"Valkoinen peura on yksi harvoja helmiä. Se tehoaa ja siinä on tyyliä. Vastaavasti kirjallisuudessa Aino Kallaksen Sudenmorsian on harvoja kunnon kauhuteoksia Suomessa. Siinä olisi mainio runko myös kauhuelokuvalle", Jussi Häkkilä vinkkaa.

Pitkälti Pohjois-Suomessa kuvattu Dark Floors tulee ensi-iltaan helmikuussa. Jussi Häkkilä epäilee vahvasti, että hänen kohdallaan ensimmäinen katselukerta saattaa mennä väkisinkin poskelleen.

"Yleensä vain katsoo elokuvaa ja antaa tarinan viedä. Nyt taitaa käydä niin, että ensimmäisellä kerralla keskittyy katsomaan vain mitä omista ja sen meidän porukan vilahduksista on päässyt lopulliseen versioon", Häkkilä ennakoi.

Ilmoita asiavirheestä