Oulu Oulun seutu tarvitsee kulttuurin alalle vastaavanlaisen eteenpäin puskijan, jollainen teknologiakylä on ollut it-alalle.
Oulussa on korkeatasoista taiteen ja kulttuurin osaamista, mutta luovuus tahtoo jämähtää omiin ympyröihinsä eikä se purkaudu tuottavaksi toiminnaksi. Siksi Oulu ei ole kokoonsa nähden tarpeeksi tunnettu taiteilijoistaan tai omaleimaisesta kulttuuristaan.
Oulun kaupunginorkesterin intendentti Samu Forsblom ja konservatorion pop- ja jazz-koulutuksen johtaja Esa Virkkula pitävät huolestuttavana, ettei Oulussa oikein ymmärretä kulttuuriteollisuuden mahdollisuuksia.
"Elävällä kulttuurilla on tulevaisuudessa suuri yhteiskunnallinen merkitys. Kaupunki imee eri alojen luovia ihmisiä ja yrityksiä puoleensa, mikäli täällä on mahdollisuus verkottua ja tavata muita osaajia", uskoo Samu Forsblom.
Toimiva teknologiakylä
Teknologiakylä on Forsblomin ja Virkkulan mielestä oiva malli, jonka voisi soveltaa kulttuurin alalle.
"Teknologiakylässä syntyi hieno yhteisö, jossa oli monenlaisia toimijoita. Ne tukivat toisiaan. Niinpä kylässä ruvettiin kehittelemään uusia asioita ja menestymään. Vastaava mahdollisuus on myös kulttuurissa", Esa Virkkula lisää.
Suomessa on puhuttu sadoissa juhlapuheissa luovasta taloudesta ja kulttuuriteollisuuden vientimahdollisuuksista. Forsblomia ja Virkkulaa harmittaa, ettei puheista päästä pitemmälle, tekoihin.
"Periaatteessa Oulussa on kaikkea, mitä tarvitaan. Luovia ihmisiä, koulutusta ja näkemyksiä. Eri taiteiden väliset raja-aidatkin ovat melko matalat täällä. Nyt pitäisi vain koota kaikki yhteen, jotta syntyisi se tarvittava lisäpotku", Virkkula sanoo.
Yritykset mukaan
Forsblomin mielestä mieskuoro Huutajat ja Oulun musiikkivideofestivaalit ilmakitarakisoineen tunnetaan kautta maailman. Ne ovat Oulun uuden kulttuurin keihäänkärkiä.
Niiden seuraksi saataisiin yhtä merkittäviä ja näkyviä kulttuurituotteita, jos Oulusta löytyisi enemmän laajuutta ja monipuolisuutta. Tarvitaan kulttuuriyrittäjiä.
"Yritysten saaminen mukaan olisi erittäin tärkeätä. Monilta kulttuurialan toimijalta puuttuu ammattitaito tuotteistaa itsensä tai löytää jakelukanavia taiteelleen. Yritykset voisivat auttaa sellaisessa", Forsblom miettii.
Forsblom ja Virkkula huomauttavat, että luova talous saadaan käytäntöön käärimällä hihat ja ryhtymällä töihin.
"Mielessä välkkyy sellainen Helsingin kaapelitehtaan tapainen laitos, jossa kulttuuriosaajat, yritysmaailma ja kolmas sektori kohtaisivat. Pääsemme eteenpäin, jos olisi yhteinen tila, jossa eri alat hyötyisivät toisistaan", Virkkula näkee.
Kaikki samaan pataan
Forsblom edustaa kulttuurin instituutiota, kaupunginorkesteria. Hänen mukaansa kulttuurilaitokset toimivat Oulussa moitteettomasti, mutta ne tarvitsevat tuekseen pieniä vikkeliä yksiköitä haistelemaan uusia tuulia.
"Jonkinlainen kaapelitehdas tai teknologiakylä toisi cross-over-henkeä eli rajojen ylittämistä. Tällöin saattaa putkahtaa esille mitä tahansa kiinnostavaa", Forsblom sanoo.
Forsblom ja Virkkula sanovat, että kulttuuriala pitää heittää samaan pataan.
"Kulttuuri tarvitsee nyt yhteisen ison padan, joka laitetaan porisemaan. Sieltä tulevat taiteellisesti ja kaupallisesti menestyvät kulttuurin tuotteet", Forsblom heittää.
Molemmat toivovat oululaisten päättäjien hoksaavan padan merkityksen.