Parhaat ideat eivät synny väkisin vääntämällä. Tämä pätee myös Ari-Pekka Jokitalon, 25, yrityksessään kehittämään metsästyslautapeliin, joka tuli markkinoille ennen joulua.
Pelin ideoinnin siemen kylvettiin jo vuonna 1993, kun Jokitalo suoritti metsästäjätutkintoaan.
"Osa kurssikavereista aloitti ristinollan pelaamisen heti, kun luennoitsija heitti ensimmäisen kalvon piirtoheittimelle. Itse tein töitä kovasti ja selvitin tentin - toisin kuin moni muu ikäiseni."
Jo tuolloin Jokitalo pohti, miten ikätovereita voisi auttaa. Metsästyslakiteksti ei ole nuorten, eikä välttämättä vanhempienkaan, näkökulmasta mielekkäintä luettavaa.
Vuoden 2004 keväällä Haapavedellä vieraili Jokitalon siskonpoika, joka innostui metsästyksestä.
Kun teini-ikäinen Valtteri alkoi haaveilla metsästyskortista, sai eno lopullisen sysäyksen pelin kehittämiseen. "Soitin Metsästäjäin keskusjärjestöön ja kerroin ajatuksistani."
Tuota soittoa Jokitalo ei ole joutunut katumaan.
Kattojärjestö toi
uskottavuutta
Jokitalo hioi paketin mahdollisimman valmiiksi. Kun Metsästäjäin keskusjärjestön viestintäpäällikkö Klaus Ekman vastasi puheluun, esitteli Jokitalo jo valmiin peli-idean.
"Aika nopeasti ymmärsin, ettei peli palvelisi vain Valtteria, vaan myös muita metsästyksestä kiinnostuneita."
Metsästäjäjärjestön reaktio yllätti Jokitalon täysin. Haapavetinen oli ollut tietämätön kattojärjestön asettamasta työryhmästä, joka pohti yhtäaikaisesti samoja pulmia kuin Jokitalo Pohjois-Pohjanmaalla.
"Ryhmässä oli väläytelty lautapelin mahdollisuutta, mutta toimivaa peli-ideaa ei löytynyt."
Jokitalon esitys oli niin vakuuttava, että metsäjärjestö halusi aloittaa yhteistyön välittömästi.
"Minulle oli tärkeää saada metsästäjäjärjestö mukaan. Se toi uskottavuutta."
Jokitalon alkuperäinen ajatus oli, että peli olisi tullut myyntiin jo vuonna 2004. Metsästäjäin keskusjärjestön yhteistyö muutti suunnitelmia.
Enää Jokitalo ei aikataulun pitkittymistä harmittele. Käytännössä viivästyminen tarkoitti pelin laadullista paranemista.
Pelin kuvitus
huippumiesten työtä
Visuaalisesti näyttävän pelilaudan on kuvittanut erätaiteilija Seppo Polameri. Yksi pelikysymysten osa-alueista on lajitunnistus, johon liittyvät kuvat ovat piirtäjä Dick Forsmanin käsialaa.
"Olen lopputulokseen todella tyytyväinen. Kehitystyö jatkuu toki edelleen", Jokitalo korostaa.
Pelistä otettiin ensin tuhannen kappaleen painos. Varsinaisia myyntitavoitteita ei ole, mutta uuden painoksen tekemisestä on jo sovittu.
"Noin 300 000 suomalaista metsästää aktiivisesti. Lisäksi metsästäjätutkinnon suorittaa joka vuosi 5 000-7 000 ihmistä", Jokitalo huomauttaa.
Siitä, paljonko myynnistä kilahtaa yrittäjän pussiin, ei Jokitalo halua puhua.
"Kun lähdin kehittämään peliä, ei taustalla ollut kaupallisia ajatuksia."
Uudellamaalla Pornaisissa asuva Jokitalon siskonpoika sai pelin joululahjaksi.
"Lisäsin pakettiin viestin, jossa kerroin, että nimenomaan hän innoitti minut kehittämään pelin. Toivottavasti lahjasta on apua. Valtterilla ei vielä ole metsästyskorttia", Ari-Pekka Jokitalo virnistää.