Oulu
Käräjäoikeuksien lautamiesten asema joutunee uuteen tarkasteluun puolen vuoden sisällä. Paine toimenpidettä kohtaan kasvoi Helsingin käräjäoikeuden antaman Merenkulkulaitoksen johtajat lahjussyytteistä vapauttavan tuomion jälkeen. Tuomio syntyi käräjäoikeuden tuplamiehityksessä äänin 3-3 ja lautamiesten kanta ratkaisi. Tuomio on etenkin perustelujensa osalta saanut runsaasti kritiikkiä osakseen.
Julkisuudessa on tuomion jälkeen vaadittu myös muutoksia nykyiseen järjestelmään. Esille on tuotu vaihtoehtoja, joissa lautamiehillä olisi vain kollektiivinen äänioikeus, jolloin he voisivat vain yksimielisellä päätökselle äänestää ammattituomareiden päätöksen kumoon. Toisena vaihtoehtona on tuotu esille lautamiesten nykyisen äänioikeuden painoarvon alentaminen vähäisemmäksi kuin lakimiestuomareilla.
Kolmanneksi vaihtoehdoksi on nostettu sotilasoikeudenkäynnin mukainen menettely, jonka mukaan sotilasjäsenet eivät saa tuomita rangaistusta vastoin puheenjohtajan mielipidettä, eikä puheenjohtajan kantaa ankarampaa rangaistusta.
Neljäntenä vaihtoehtona on esille nostettu se, että lautamiehiä otettaisiin istuntoihin mukaan vain suurimmissa rikosjutuissa, jolloin ammattituomari vastaisi yksin muun muassa pienemmistä varkaus-, petos- ja rattijuopumusjutuista, joissa on vakiintunut rangaistuskäytäntö. Tässä yhteydessä on keskusteltu myös siitä, että isommissa jutuissa lautamiesjärjestelmä voitaisiin ulottaa Ruotsin mallin mukaisesti hovioikeuksiin ja hallinto-oikeuksiin.
Nykyistä järjestelmää arvostelevat eniten ne, joiden mukaan lautamiesten ammattitaito ei yksinkertaisesti riitä tarpeeksi perusteellisten tuomioiden antamiseen.
Arvostelijat huomauttavat myös, että heidän näkemyksensä ei ole ristiriidassa sen yleisen odotuksen kanssa, että tuomioistuimien on kyettävä nykyistä jopa tuntuvasti parempiin ja tarkempiin tuomioiden perusteluihin.
Lautamiesten asemaa on reposteltu myös sen takia, että heidät valitaan poliittisin perustein. Lisäksi osa lautamiehistä ei ole sitoutunut tehtäväänsä tarpeeksi. Joitakin istuntoja on jouduttu jopa siirtämään, kun lautamiehiä ei ole saatu tarpeeksi paikalle.
Oikeusministeri Johannes Koskisen mukaan nykyinen järjestelmä tulee tarkasteluun tuomioistuinten rakennekysymyksiä tarkastelevan oikeusneuvos Markku Arposen komitean mietinnössä, josta ministeri odottaa väliaikaraporttia puolen vuoden sisällä.
"Kun kokonaisuus on toiminut hyvin, hätiköityihin ratkaisuihin ei sen takia ole mitään syytä ryhtyä", korostaa Johannes Koskinen.
Käräjäoikeuden antoivat viime vuonna yli 40 000 tuomiota rikosasioissa. Lautamiehiä oli mukana lisäksi noin 450 perheoikeudellisen asian käsittelyssä. Näissä kokoonpanona on ammattituomari ja kolme lautamiestä.
Tutkimus tukee
Rovaniemen hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen korostaa ministerin tapaan rauhallisen keskustelun tarpeellisuutta ja muistuttaa tuomioistuinten luottamuksesta tehtyjen viimeisempien tutkimusten ja selvitysten tuloksista. Niiden mukaan lautamiesten osallistuminen käräjäoikeuksien lainkäyttöön vahvistaa kansalaisten luottamusta tuomioistuimia kohtaan.
"Maallikkojäsenten välityksellä leviää myös tieto tuomioistuinten toimintatarpeista ja -tavoista. Lisäksi lautamiehet voivat välittää rikosoikeudelliseen päätöksentekoon yhteiskunnan ja sen yksittäisten kansalaistenperusteltuja oikeusturvaodotuksia ja siten vaikuttaa rikosvastuun asianmukaiseen toteutumiseen", selvittää Esko Oikarinen.
Lautamiesten valinnan voisi Esko Oikarisen mielestä tehdä jatkossa nykyistä sattumanvaraisemmaksi, mikä poistaisi asian yllä leijuvan poliittisen epäilyksen.
Hänen mielestään myös lautamiesten kokonaismäärää voisi vähentää, koska tavoitteeksi asetettu 12 istuntopäivää vuodessa on jäänyt useimmissa käräjäoikeuksissa 7-8 päivään.
Määrä saattaisi olla tätäkin hiukan pienempi jatkossa, jos yhden tuomarin kokoonpanon käyttöala laajenee.
"Silloin lautamiehiä ja tarvittaessa myös ammattituomareita voisi olla käräjäoikeuksien kokoonpanoissa nykyistä enemmän. Niitä vahvistamalla turvattaisiin hyvä ja oikea ratkaisu erityisesti näyttöharkinnassa, mikä vähentäisi tarvetta hakea muutosta näyttöratkaisuun. Tällä edesautettaisiin myös sen tavoitteen toteutumista, että lainkäytön painopisteen tulee olla käräjäoikeuksissa, koska vain hyvin toimivan alioikeusjärjestelmän yläpuolelle voidaan rakentaa toimiva muutoksenhakujärjestelmä. Perinne huomioon ottaen hovioikeuksissa ei lautamiehiä tarvita", sanoo Esko Oikarinen.
Presidentti Esko Oikarinen on yksi saatesanojen kirjoittajista piakkoin julkaistavassa, lautamiehille varta vasten suunnitellussa lakikirjassa.
