Hyvä lautamies on sellainen, joka osaa silmät auki nukkua ja ääneti pierrä.
Näin sanoi muuan pitkien oikeusistuntojen karaisema lautamies kauan sitten.
Lautamiehet ovat Suomessakin istuneet käräjiä satojen vuosien ajan. Ensin oikeutta käytti käräjille kokoontunut kansa. Tuomarikin oli aluksi kansan valitsema. Ruotsin kuninkaan vallan vahvistuessa keskiajalla tuomareista tuli kruunun virkamiehiä.
Kuningas Kristofferin maanlaki vuodelta 1442 määräsi kihlakunnan päämiehen nimeämään lautamiehiksi 12 vapaaehtoista miestä kansan keskuudesta.
Vielä runsaat 20 vuotta sitten lautamiehiä saattoi olla käräjäsalissa Kristofferin maanlaissa mainitut 12. Määrää on leikattu muutaman kerran nykyiseen kahteen.
Lautamiesten istuntopäivien määräkin on romahtanut, sillä yhä useampi juttu käsitellään ilman heitä, kirjallisesti tai yhden ammattituomarin voimin. Kaikille lautamiehille ei näin enää riitä säännöllisiä istuntoja, ja siksi maallikoille ei enää kerry tarpeellista kokemusta.
Lautamiesjärjestelmä on käytännössä jo happiteltassa. Kuolema on jo ovella, sillä lautamiehistä luopuminen on kirjattu vuoteen 2025 yltävään oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan.
Lautamiehistä luopumiseen viitataan myös tuoreessa muistiossa oikeusprosessien keventämisestä. Paperit lähtivät oikeusministeriöstä lausuntokierrokselle pari viikkoa sitten.
Huonossa hapessa olevalle lautamiesjärjestelmälle pitää tehdä jotakin. Sen lopettamisen vaihtoehto on lautamiesten roolin vahvistaminen. Monissa Euroopan maissa niin on tehtykin.
Lautamiehet ovat kautta historian olleet kansan oikeustajun tulkitsijoita käräjillä. Heidän kauttaan myös tieto oikeudenkäytön periaatteista on kulkeutunut kansan keskuuteen. Nyt kansan oikeustajua selvitetään ministeriön suurella tutkimushankkeella, joka valmistuu ensi vuonna.
Niin sanotulla heinäntekijän järjellä on yhä kysyntää oikeussaleissa, sillä niissä setvitään tavallisten ihmisten asioita. On hyvä, että tavalliset ihmiset ovat ratkomassa niitä.
Lautamiesten siirto historiaan säästäisi oikeusministeriön mukaan pari miljoonaa euroa vuodessa. Summa ei ole järin suuri, jos sitä vertaa vaikka valtion yksityisille oikeusavustajille, asianajajille, maksamiin rahoihin.
Lautamiesten yhdistys, Suomen maallikkotuomarit ry, arvostelee asianajajia innosta lakkauttaa lautamiesjärjestelmä (Kaleva 23.1.). Yhdistyksen puheenjohtaja Jouni Elomaa arvelee syyksi sen, että lautamiehet ovat nostaneet asianajajien palkkiot keskusteluun.
Vuonna 2014 valtio maksoi asianajajille 50,4 miljoonaa euroa julkisen oikeusavun hoidosta. Sillä rahalla hoidettiin yhteensä 31 884 asiaa. Vielä vuonna 2007 summa oli noin 20 miljoonaa euroa pienempi. Asianajajaliiton mukaan kasvu johtuu työn lisääntymisestä, ei palkkioiden noususta.
Elomaan mukaan julkisessa oikeusavussa esiintyy palkkioihin liittyvää ketkuilua.
Valtio maksaa yksityiselle oikeusavustajalle oikeusapujutuissa 136,40 euroa tunnilta. Jos kuvitellaan, että yksi kymmenestä asianajajan hoitamasta työstä sisältäisi tuntilaskutuksen verran ketkuilua, laskutetaan valtiolta asianajajien taksalla liki 435 000 euroa liikaa.
Lautamiehen työpäivä maksaa valtiolle 65 euroa. Tuolla aivan kuvitteellisen ketkuilun hinnalla lautamiehiä istutettaisiin 6690 työpäivän verran.