Suomen Lautamiehet ry:n puheenjohtaja Liisa Temisevä hämmästelee Itä-Suomen hovioikeuden presidentin Markku Arposen komitean lautamiesjärjestelmään tekemiä muutosehdotuksia. Ne vähentäisivät Temisevän arvion mukaan noin kolmasosan nykyisestä 3 700 lautamiehen kokonaismäärästä ja romuttaisivat koko järjestelmän perustan.
"Lautamiesjärjestelmän ansiosta oikeudenkäynnin läpinäkyvyys lisääntyy ja kansalaisten luottamus oikeusvaltioon säilyy. Lautamiehet tuovat mukanaan myös ammatillista näkemystä, mikä laajentaa tuomioistuimen näkökulmaa asioihin", perustelee Temisevä.
Arposen komitea käyttäisi lautamiehiä vain törkeimpien rikosjuttujen käsittelyssä, poistaisi heiltä yksilöllisen äänivallan ja poistaisi kunnanvaltuustoilta lautamiesten valinnan. Liisa Temisevän mukaan suuntaus on vastakkainen muiden Pohjoismaiden omaksumiin käytäntöihin verrattuna.
"Ruotsissa ja Norjassa lautamiehiä käytetään myös hovioikeuksissa ja hallinto-oikeuksissa ja Norjassa lisäksi ylioikeuksissa. Tilanne on tältä osin pahasti ristiriitainen. Äänivallan muutokseen ei pitäisi olla tarvetta, koska vuosittain vain alle prosentissa käräjäoikeuksien jutuissa eli noin sadassa joudutaan äänestämään", sanoo Temisevä.
Myös nykyinen lautamiesten valinta kestää puheenjohtaja Temisevän mielestä pesunkestävän tarkastelun.
"Se on demokraattinen valinta. Valintaa voisi toki muuttaa siten, että käräjäoikeus antaisi alueensa kunnanvaltuustoille selkeät ohjeet tehtävään valittavien, vastuullisten henkilöiden valinnasta. On selvää, että lautamiehen tehtävään kuuluu joka käänteissä asiallinen käytös."
Turussa kynnyskoulutus
Liisa Temisevä olettaa, että osa lautamiehistä on omalla käytöksellään pilannut luottamustoimen mainetta. Hänen mukaansa kysymyksessä on kuitenkin yksittäiset tapaukset myös poissaolojen suhteen.
Niitä suurempi huoli on hänen mukaansa vastaajien jatkuvasti kasvava käräjien karttaminen. Esimerkiksi Helsingissä joka neljäs istunto jää toteutumatta, kun joku asianosaisista ei tule paikalle. Lautamiesten unohtamisten takia istuntoja siirretään Temisevän mukaan korkeintaan muutama vuosittain jokaisessa käräjäoikeuksissa.
Useat tuomarit ovat moittineet lautamiesjärjestelmää lautamiesten heikon asiantuntemuksen takia. Liisa Temisevän mielestä tästä saavat käräjäoikeudet katsoa itseään peiliin.
"Turun käräjäoikeuden laamanni Teuri Brunila on vaatinut jo jonkin aikaa lautamiehiltä lautamieskortin suorittamista. Sen saa vain henkilö, joka hallitsee tehtävään liittyvät ja koulutuksella saatavat perusvalmiudet. Mielestäni vastaava lautamieskortti voitaisiin ulottaa koko maahan", sanoo Temisevä.
Oikeusministeriössäkin on pohdittu koulutusasiaa. Mitä ilmeisemmin lautamiesten koulutus tullaan jatkossa toteuttamaan hovioikeuspiireittäin.
Lautamiehille maksetaan alle kuusi tuntia kestävästä istunnosta 65 euron suuruisen palkkio, alle yhdeksän tunnin istunnosta palkkio on 90 euroa ja jos istunto kestää yli yhdeksän tuntia, palkkio on 115 euroa. Lisäksi lautamiehille maksetaan ansionmenetykset ja kulukorvaukset tositteiden ja toteutuneiden tuntien mukaan.
"Kukaan ei tee näitä töitä palkkioiden takia. Niistä ei muuten makseta puolueveroja", täsmentää Liisa Temisevä.
Käräjäoikeuksissa komitean esitykset saavat laajaa kannatusta. Oulun käräjäoikeuden laamanni Harri Mäkinen ennakoi, että kun mukaan liitetään myös muut harkinnassa olevat uudistukset, tuomarivoimaa pystytään ohjaamaan nykyistä paremmin vaikeiden ja riitaisten juttujen käsittelyyn.
"Nykyisillä järjestelmillä ja henkilökuntamäärillä tämä on vaikeampi toteuttaa, mikä osaltaan myös venyttää käsittelyaikoja", Mäkinen toteaa.