Kaikki terveydenhoidon järjestelyjä tuntevat pelkäävät potilaiden turhia menehtymisiä, jos Tehyn joukkoirtisanoutumiset toteutuvat. Katastrofin välttämiseksi jouduttiin ottamaan käyttöön poikkeuksellinen sovintolautakunta.
Sairaanhoitajien joukkoirtisanoutumiset kohdistuvat myös kiireellistä hoitoa tarvitseviin potilaisiin. Ammattitaitoinen työvoima noilla osastoilla vähenee kuitenkin roimasti Tehyn joukkoirtisanoutumisten takia 19.11., ellei sitä ennen saavuteta työministeriön perjantaina asettaman sovittelulautakunnan johdolla sovintoa Tehyn palkkakiistassa.
Arkkiatri Risto Pelkosen johtama lautakunta asetettiin valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen ehdotuksesta. Poikkeuksellinen yritys laukaista kiista lautakunnan avulla kuvaa sitä, kuinka lukkiintuneeksi Salonius koki tilanteen. Lautakunnassa on osapuolten edustus, mutta enemmistö koostuu ulkopuolisista. Ulkopuolelta katsovaa, rauhallista harkintaa kiistassa tarvitaankin. Lautakunnalle voi vain toivoa onnea ja menestystä vaikeassa tehtävässään.
Kunnallinen työmarkkinalaitos (KT) vaatii Tehyn työtaistelun rajaamiseksi valtioneuvostolta uutta, kiireellistä lainsäädäntöä. Sellaista ei kuitenkaan ehditä tähän hätään saada aikaan. Sopuun on päästävä tervettä järkeä käyttäen. Oikeassa KT oli kannellessaan siitä, että joukkoirtisanoutumiseen osallistuu lain vastaisesti virkasuhteessa olevia hoitajia. Laista ei tosin ole tältä osin piitattu aiemminkaan niissä harvoissa kiistoissa, joissa näin rajua keinoa on käytetty. Asia on haudattu vähin äänin sopuun pääsyn jälkeen.
Hoitajien puutetta pyritään korvaamaan poikkeusjärjestelyin, mutta vaaroilta tuskin vältytään. Ruotsin sairaalat tarjoavat apuaan, mutta kovin monia suomalaisia potilaita niissä ei voi hoitaa. Vaikeimmissa tapauksissa jo kuljetukset ja hoidon viivästyminen käyvät kohtalokkaaksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön edustajat keskustelivat torstaina Tehyn johdon kanssa potilasturvallisuudesta mahdollisen työtaistelun aikana. Yhteisymmärrys saavutettiin lähinnä siitä, että tilanne on huolestuttava. Sitä se onkin. Asia ilmeni karusti lääninhallitusten kokoamista tiedoista, joiden mukaan irtisanoutumiset kohdistuvat pääsääntöisesti erikoissairaanhoitoon, kuten päivystykseen, tehohoitoon, synnytyksiin, syövän akuuttihoitoon ja kiireelliseen leikkaushoitoon.
Vuonna 1995 Tehyn työtaistelussa esimerkiksi syöpäosastojen työt hoidettiin ja kiireelliset toimenpiteet tehtiin suojelutyönä. Tuolloin Oysissa lakkotoimintaa johtaneet tehyläiset selvittivät vastuukysymykset yhdessä työnantajan kanssa. Silloin suojelutyöhön löytyi väkeä tarvittava määrä. Nyt asenteet ovat koko maassa ratkaisevasti jyrkempiä. Irtisanoutuneita hoitajia ei saada suojelutyöhön.
Kuka tahansa voi esimerkiksi onnettomuuden vuoksi tarvita tehokasta hoitoa, mutta mahdollisen työtaistelun takia ei sitä saisi. Toivottavasti tehyläiset ovat ottaneet huomioon, että niin voi käydä myös heille itselleen tai heidän tuttavilleen.
Tavoitteet ovat usein työehtoneuvotteluihin lähdettäessä epärealistisen korkealla, mutta taju mahdollisen rajoista kuuluu viisaaseen ay-politiikkaan. Tehyn 24 prosentin palkankorotusvaatimukset ovat kaukana realismista. Liitto torjui työnantajanyleistä linjaa paljon anteliaamman tarjouksen.
Kansan enemmistö kannattaa kyselyjen mukaan alan palkkauksen selvää korjaamista. Myötätunto rapautuu kuitenkin nopeasti, jos sivullisille vaarallinen ja seurauksiltaan ehkä hyvinkin onneton työtaistelu alkaa.