Lau­ta­kun­ta avasi mu­seo­kes­kus­te­lun

Oulun tekninen lautakunta avasi kulttuurikeskustelujen Pandoran lippaan. Se komensi virkamiehet pohtimaan myös uuden taidemuseon rakentamista Ouluun sen sijaan, että vanha museo korjattaisiin vajaalla kolmella miljoonalla eurolla.

Arkkitehti ja taiteilija Kirsti Reskalenko (o.s. Kelhä) esitteli 1980-luvun puolivälissä suunnitelman, jossa Oulun taidemuseo sijaitsi Vänmanninsaaressa. Hyötyneliöitä luomuksessa oli 5 000, hintaa noin 30 miljoonaa markkaa.
Arkkitehti ja taiteilija Kirsti Reskalenko (o.s. Kelhä) esitteli 1980-luvun puolivälissä suunnitelman, jossa Oulun taidemuseo sijaitsi Vänmanninsaaressa. Hyötyneliöitä luomuksessa oli 5 000, hintaa noin 30 miljoonaa markkaa.

Oulun tekninen lautakunta avasi kulttuurikeskustelujen Pandoran lippaan. Se komensi virkamiehet pohtimaan myös uuden taidemuseon rakentamista Ouluun sen sijaan, että vanha museo korjattaisiin vajaalla kolmella miljoonalla eurolla.

Lautakunta palautti taidemuseon hanketyöryhmän esityksen äänestyksen jälkeen uudelleen valmisteltavaksi äänin 10-1 Esa Virtasen (kok.) ehdotuksesta. Lautakunta edellyttää, että uudessa selvityksessä pitää tarkastella myös uuden taidemuseon rakentamisen kustannuksia.

Apulaiskaupunginjohtaja Päivi Laajalan näkemys teknisen lautakunnan roolista taidemuseon remonttiasiassa poikkeaa ratkaisevasti lautakunnan omasta käsityksestä.



Kaupunginhallitus päättää jatkosta


Laajalan mukaan taidemuseon hanketyöryhmä ei ole lautakunnan asettama eikä myöskään sen alainen. Kaupunginhallitus ottaa nyt pyydettyjen lausuntojen perusteella kantaa, eteneekö asia budjettivalmisteluun vai ei.

"Näin pitkälle suunnitellussa hankkeessa en ole aiemmin törmännyt tilanteeseen, että loppumetreillä esitetään asian selvittämistä uudelleen. Vien asian joka tapauksessa elokuussa kaupunginhallitukseen, joka olemassa olevien lausuntojen perusteella päättää, mitä tehdään", Laajala sanoo.

Lausuntonsa asiassa ovat jo antaneet muun muassa kulttuurilautakunta sekä talous- ja strategiaryhmä. Töiden aloittamisen ajankohdasta on ollut tarkoitus päättää talousarviokäsittelyssä loka-marraskuussa.

Kun Oulun taidemuseon paikasta 1980-luvulla keskusteltiin, yksi vaihtoehtoinen sijainti oli Pikisaaressa sijaitseva vapaa tontti, joka oli kaavoitettu julkisen rakennuksen paikaksi.

"Olisihan se hieno ajatus. Teatteri, kirjasto ja museo synkkaisivat yhteen. Alkaisi syntyä mukavaa synergiaa torinrannan ja Pikisaaren välille. Alueesta muodostuisi enemmän kulttuurikeitaan tyyppinen paikka oululaisille ihmisille ja turisteille. Mieluummin tällaista kehitystä kuin uusia kaljakuppiloita", kommentoi Oulun taiteilijaseuran puheenjohtaja Juha Sutinen.

Tulipa uutta museota tai ei, Sutisen mukaan Oulusta joka tapauksessa puuttuu taidehalli-tyyppinen tila vaihtuville näyttelyille.



Pieni tontti
ja herkkä miljöö


Pikisaaren vapaa tontti on hiljattain kaavoitettu nuorten arkkitehtien kilpailun kautta asuntorakentamiseen. Kaupungin teknisessä keskuksessa asemakaavan muuttamista uudelleen taidemuseon takia ei pidetä järkevänä vaihtoehtona tontin pienen koon ja Pikisaaren herkän miljöön takia.

1980-luvun lopulla Oulun taidemuseota oltiin myös sijoittamassa yhdessä kirjaston ja teatterin kanssa Vänmanninsaareen. Kirsti Reskalenko jopa teki aiheesta diplomityön Leningradin Repin-instituutissa.

Teknisen lautakunnan jäsen Esa Virtanen harmittelee, ettei hanketyöryhmän esityksen perusteella voitu lautakunnassa nostaa keskusteluun muuta kuin se, että museossa korjataan seiniä ja ilmastointi.

"Sellaista kiirettähän meillä ei ole, että museorakennus sortuisi ilman remonttia. Mikäli selvittely kestää pitkään, hanke vain siirtyy vuoteen 2008", hän arvioi.

Tämän suuruusluokan investoinnissa on Virtasen mielestä järkevää tarkastella kunnolla myös sitä, mitä uusi maksaisi.

Lautakunnalle esitettyjen tietojen perusteella hän ei usko, että nykyinenkään investointisuunnitelma pitää täysin paikkansa.

Ilmoita asiavirheestä