Kops, SAK:n puheenjohtajaksi on valittu Lauri Lyly. Duunarien edunvalvojat taputtavat käsiään Nurmijärvellä Kiljavan opistolla, kun miljoonan jäsenen keskusjärjestö on saanut uuden puheenjohtajan. Ihan oikea duunarien pomo hän onkin, ei mikään maisterismies. Sähköasentaja, jonka vanhemmatkin olivat työläisiä.
Toinen Lauri, puheenjohtajan paikan jättänyt Ihalainen astelee portaikossa. Toimittajat huikkaavat, että lähteekö "Iso-Lauri" valtakunnansovittelijaksi. Ihalainen myhäilee tyytyväisen oloisena. Media pitääkin varmana, että Ihalaisesta tulee sovittelijan tehtävästä eläkkeelle jäävän Juhani Saloniuksen seuraaja. Jopa OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi on ehtinyt liputtaa Ihalaisen puolesta.
Myös Lyly oli tuona viikonloppuna kuukausi takaperin sitä mieltä, että Ihalainen saattaa hakea sovittelijaksi.
Sitten koittaa maanantai. STT välittää aamupäivällä Ihalaisen tiedotteen, joka sisältääkin uutisen. Ihalainen ei hae sovittelijan tehtävää. Mielenkiintoista koko kuviossa on se, että Ihalainen ei kerro SAK:n uudelle puheenjohtajalle Lylylle päätöksestään ennakkoon mitään. Vanha isäntä jättää uuden puheenjohtajan pulaan pitkittämällä ilmoitustaan ja lopulta vielä vetäytymällä koko kisasta. Ihalaisen ilmoitus tulee vain viikkoa ennen hakuajan umpeutumista. Se halvaannuttaa SAK:n.
"Sain tiedon hänen päätöksestään vain muutamaa tuntia aiemmin kun se tuli julkisuuteen. Olin tosin huomannut, että päätöksenteon tuska kasvaa", Lyly muistelee kevään tapahtumia työhuoneessaan Hakaniemessä.
Laurin temppu
harmittaa yhä
Uusi puheenjohtaja uskaltaa varovasti kritisoida Ihalaisen päätöksentekoa. "Se venyi viime metreille. Olisin toivonut tietoa vähän aikaisemmin."
Joidenkin arvioiden mukaan Ihalainen venytti päätöstään tarkoituksellisesti näpäyttääkseen Lylyä. Näitä spekulaatioita hän ei pidä uskottavina.
Kiemuroiden jälkeen piirisovittelija Esa Lonka sai järjestöjen tuen. Lylyn ensimmäinen työnäyte oli kuitenkin epäonnistunut. SAK ei kyennyt nostamaan järjestön omaa ehdokasta sovittelijaksi. Valtioneuvosto nimittää Lonkan tehtävään tällä viikolla.
Nimitys on jo herättänyt katkeruutta SAK:ssa. AKT:n puheenjohtaja Timo Räty ehti syyttää työnantajia siitä, että se pakotti palkansaajat suostumaan Lonkan valintaan. EK sulki pois monia palkansaajien aiemmin esittämiä nimiä ja Rädyn tulkinnan mukaan ei siten kunnioittanut ay-liikkeen nimitysvuoroa.
"Me kävimme työnantajien kanssa keskusteluja. Joillekin kävi jotkut nimet, toisille toiset. Tämä on ollut nimien hakemista", Lyly väistää.
Teillekö ei jäänyt prosessissa mitään hampaankoloon, vaikka Räty epäilee jo koko sovittelujärjestelmän puolueettomuutta?
"Me olemme päässeet yhteisymmärrykseen. En halua käytyjä taustakeskusteluja avata", Lyly sanoo ja epäilee, kannattaako koko asiasta enää kirjoittaa.
Addressilla
ohi hallituksen
"SAK:lle kuuluu kaikki muu paitsi ulkopolitiikka."
Tämän kuolemattomaksi jääneen lauseen isä on Ihalainen. Hän linjasi Talouselämän haastattelussa seitsemän vuotta sitten järjestön tehtäväkentän koskemaan lähes kaikkia politiikan alueita. Tuolloin SAK:n itsetunto ja valta olivat kohdallaan. Demareilla oli pitkä hallitusputki takana ja tupot korostivat keskusjärjestöjen valtaa.
Lylykään ei kainostele omassa linjauksessaan. "SAK:lle kuuluvat kaikki asiat, jotka vaikuttavat työpaikan arkeen." Tarvittaessa siis parlamentarismikin voidaan ohittaa, jos työväen edut sitä vaativat. Esimerkiksi kelpaa eläkekiista, jossa ay-liike tyrmäsi enemmistöhallituksen päätöksen nostaa eläkeikää.
"Parlamentarismi haastettiin nettiadressilla. 174 000 ihmistä kävi alle viikossa toteamassa, ettei uudistus kelpaa", Lyly kertaa ay-liikkeen selkävoittoa porvarihallituksesta.
Pienen pohdinnan jälkeen Lyly laventaa SAK:n tehtäväkenttää yli Ihalaisenkin piirtämän rajan.
"Kun työvoima liikkuu yli rajojen, niin onko se sitten ulkopolitiikkaa vai mitä. Tulkinnanvaraisia juttuja."
Vaikka tehtäväkenttä on SAK:lla laaja, sopimusjärjestelmän muuttuminen uhkaa supistaa sen valtaa. Mahtiliitot ja suurten tehtaiden pääluottamusmiehet lyövät tahtia, kun sopimuksia tehdään paikallistasolla. Lylyn on pakko etsiä keskusjärjestölleen uuteen aikaan soveltuvat tehtävät. Painopisteiksi hän mainitsee lainsäädännön kolmikantaisen valmistelun ja ammattiliittojen yhteisten tavoitteiden kartoittamisen.
Nähtävissä oleva muutos vaikuttaa myös järjestökenttään. Lyly on esittänyt selvitettäväksi, mitä huonoja ja hyviä puolia olisi yhden keskusjärjestön mallissa. Hänen mielestään työpaikkojen todellisuus puolustaa fuusiota. Työntekijöiden asema on yhtä epävarma riippumatta siitä, mihin keskusjärjestöön he kuuluvat. Lisäksi toimihenkilöiden ja työntekijöiden rajat hämärtyvät. Työpaikoille tulee tämän takia kaikkia koskevia yleisiä työehtoja.
"Voi kysyä, että pitäisikö organisaatioidenkin toimia yhdessä. Keskustelu vie kuitenkin vuosia", Lyly arvioi.
Sosiaaliturvaan
vain roposia
Ay-liike ja vasemmistopuolueet ovat perinteisesti tehneet tiivistä yhteistyötä. Sosiaalidemokraatti Lyly epäilee, että nykyinen vasemmiston ahdinko johtuu lähinnä esitystavasta. Sinänsä tärkeitä tavallista palkansaajaa koskevia asioita ei pystytä esittämään tavalla, joka puhuttelisi kansaa. Ei synny puheenaiheita vasemmiston ajamista asioista, koska palkansaajat eivät niistä itse innostu.
Alhainen kannatus on johtanut johtajavaihdoksiin. SDP:ssä entinen SAK:n mies Eero Heinäluoma vaihtui Jutta Urpilaiseen, jonka piti puhutella muitakin kuin duunareita. Vasemmistoliitossa ay-taustainen Martti Korhonen on vaihtumassa Paavo Arhinmäkeen, jonka energialinjaukset ja ajatukset kansalaispalkasta saavat monet ay-vaikuttajat hämmentyneiksi.
Lyly varoo ottamasta henkilövaihdoksiin kantaa, mutta opastaa vasemmistoa pitämään jalat maassa. Raha ei lisäänny sosiaalietuuksia kasvattamalla vaan työn kautta.
"Onko työn merkitys hyvinvoinnin rakentajana vasemmiston asialistalla tarpeeksi painokkaasti esillä? Toivon, että molemmat puolueet muistavat, että vain työn kautta syntyy jaettavaa", Lyly sanoo.
Työn merkitystä pitäisi korostaa erityisesti nyt, kun se on usealta ihmiseltä loppumassa ja verotulot valtiolta ehtymässä. Lylyn mielestä nyt ei ole taloustilanteen vuoksi pariin vuoteen varaa suuriin sosiaaliuudistuksiin.
"Tässä toimintaympäristössä pitää priorisoida työtä. Elvytystä rakentamiseen ja kuntatalouteen. Sosiaaliturvan puolella voidaan tehdä vain kohdennuksia esimerkiksi työttömyysturvan ongelmakohtiin", Lyly linjaa.
Myös EK:n lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen arvioi menneellä viikolla, ettei sosiaaliturvan uudistuksiin ole nyt varaa. Hänen mukaansa erityisesti perusturvaa on mahdoton parantaa. Lyly ei ota yhtä jyrkkää kantaa, mutta jättää perusturvan parantamisen hallituksen tehtäväksi.
"Perusturva kuuluu hallitukselle. SAK ei toki vastusta sen kehittämistä", Lyly sanoo.
Valtion tulopuolta SAK:n ykkösmies olisi valmis korjaamaan veropohjaa laajentamalla ja veroja korottamalla. Ensisijaisesti korotuspaineet kohdistuvat pääomaveroon ja arvonlisäveroihin. Lyly ei sulje pois sitäkään mahdollisuutta, että tuloveroja kiristettäisiin.
"Hyvinvointipalvelujen rahoitus pitää turvata, vaikka se vaatisi tuloverojen korottamista."
Työttömyydestä
synkkä arvio
Taloustilanne näyttää palkansaajan silmin yhä synkemmältä, vaikka rahoitusmarkkinat ovat rauhoittuneet. Viralliset ennusteet eivät sentään lupaa yhtä korkeaa työttömyyttä kuin 1990-luvun lamassa. Nyt työttömyyden odotetaan heikkenevän noin kymmenen prosentin tuntumaan, kun se suuren laman aikana oli 15-20 prosenttia.
Lylyn mukaan kymmenen prosentin arviot työttömyydestä ovat kuitenkin optimistisia. Hän muistuttaa, että on aloja, joissa työttömyysaste on kohonnut jopa 35 prosenttiin. Lylyn arvio työttömyydestä onkin virallista totuutta synkempi.
"Uskon, että työttömyysprosentti nousee selvästi kaksinumeroisiin lukuihin. Ehkä ei mennä yhtä syvälle kuin 1990-luvun lamassa."
Pahenevan työttömyyden takia hän esittää vielä kertaalleen, että olisiko mahdollisuuksia laajaan työmarkkinaratkaisuun. Siihen olisi periaatteessa eväitä, koska kaikki vientialat neuvottelevat itselleen sopimuksia samaan aikaan syksyllä. Julkisenkin sektorin sopimuksia umpeutuu ensi vuoden alkuun mennessä.
"Toivoisin hallitukselta nykyistä aktiivisempaa otetta työmarkkinakierrokselle", Lyly patistelee.
SAK-taustaista presidenttiä hän ei kuitenkaan pyydä apuun. "Eivät nämä asiat kuulu presidentin toimivaltaan."
Eikä SAK:lle kuulunut ulkopolitiikka - vielä.