Jääkiekkovalmentaja Lauri Mikkolan kolmen kauden jakso Suomen alle 20-vuotiaiden miesten maajoukkueen päävalmentajana jää onnistuneiden joukkoon, vaikka epäilijöitä riitti.
Suomen jääkiekkoliitto tiedotti Mikkolan palkkaamisesta vaivihkaa kesäkuussa 2023. Moni saattoi todeta, että liitto työllisti maajoukkueisiinsa jälleen yhden potkut saaneen liigavalmentajan nostamaan kilometrikorvauksia.
Mikkola näytti epäilijöille. Pelaajamateriaali ei ollut kärkimaiden tasoa, mutta tulokset olivat.
Kaksi vuotta sitten Ruotsissa kisaurakka oli vuoristoratamainen ja riitti neljänteen sijaan. Vuosi sitten Kanadassa Suomi hävisi MM-loppuottelun Yhdysvalloille jatkoajalla. Tiistain vastaisena yönä Suomi oli jälleen neljäs, kun Kanada oli etevämpi pronssiottelussa maalein 6–3 ja palasi mitalikantaan kaksien mitalittomien kisojen jälkeen.
– Tarinat ovat aina erilaisia. Pelaajat vaihtelevat vuosittain. On ollut antoisia kisoja. Olen ylpeä, että sain valmentaa kolmesti MM-kilpailuissa, Mikkola kiteytti STT:lle puhelimitse.
Venymiskykyä
Oululaisen pelaaja- ja valmentajapolun käynyt Mikkola aloitti Kärppien liigajoukkueen päävalmentajana 2021 ja sai potkut helmikuussa 2022. Seuraavalla kaudella hän toimi apuvalmentajana alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa ja yleni päävastuuseen Tomi Lämsän siirryttyä Lukon liigajoukkueeseen 2023.
Mikkolan edeltäjät valmensivat alle 20-vuotiaiden maajoukkuetta vuoden tai kaksi, mutta Mikkolan 1+2-mallisen sopimuksen optiovuodet alkoivat rullata välieräpaikan jälkeen 2024. Hopea 2025 vahvisti valinnan olleen oikea.
Nuoret Leijonat osoitti venymiskykyään myös Minneapolisissa ja St. Paulissa. Huippu oli puolivälierän 4–3-jatkoaikavoitto Yhdysvalloista, joka puolusti kotikaukalossaan kaksien edelliskisojen maailmanmestaruuksiaan. Yhdysvallat päätti Suomen kultahaaveet välierässä 2024 ja loppuottelussa 2025, joten revanssi maistui makealta.
Välierässä Suomi piinasi Ruotsia voittolaukauskilpailuun saakka ja hävisi 3–4.
– Huikea matsi jenkkejä vastaan. Ruotsia vastaan pelasimme ehkä vielä paremmin, mutta se ei riittänyt. Tyytyminen oli pronssiotteluun, Mikkola summaili kohokohtia.
Pronssiotteluun ei syntynyt parasta latinkia.
– Tunteikas välierätappio ja siitä kasaaminen. Nämä ovat haastavia pelejä molemmille joukkueille. Huippuvastustajaa vastaan vaaditaan sitä, että on koko ajan ytimessä.
– Annoimme Kanadalle liikaa aikaa ja tilaa. Ensimmäisen ja toisen erän haimme koko ajan tunnetilaa, pääsemmekö ytimeen. Kolmas erä oli hyvää pelaamista. Jahtasimme ja pelasimme loppuun asti, Mikkola kiitteli sitoutumista.
Kanada ja Yhdysvallat ovat olleet Suomelle erittäin hankalia vastustajia tällä vuosikymmenellä MM-kilpailuissa. Viidentoista kohtaamisen saldo on kahdeksan tappiota Kanadalle, kolme voittoa Yhdysvalloista ja neljä tappiota Yhdysvalloille.
Esimerkiksi nykyinen A-maajoukkueen päävalmentaja Antti Pennanen hävisi alle 20-vuotiaiden päävalmentajana kaikki neljä pohjoisamerikkalaisten kohtaamistaan MM-kilpailuissa, vaikka pronssi- ja hopeamitalit tuonut jakso oli muuten erinomainen.
Mitalipelejä
Mikkolan pesti on pisin Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajana sitten 1980-luvun lopun, jolloin Hannu Jortikka luotsasi kolmet peräkkäiset MM-kilpailut. Hän saavutti 1987 ensimmäisen Suomen viidestä ikäluokan maailmanmestaruudesta.
Mikkolalta maailmanmestaruus jäi haaveeksi, mutta hänen aikakautensa kestää vertailun moneen edeltäjään. Nuoret Leijonat selvitti puolivälierän ja eteni mitalipeleihin kaikissa MM-kilpailuissa.
Viimeisen ottelun tappiosta huolimatta Mikkola seisoi suorana joukkueensa kisasuorituksen takana.
– Kyllä tästä hyvä maku jäi. Saimme paljon hyviä pelejä joukkueena ja joukkueesta paljon irti.
