SAK sai Lauri Lylystä kokeneen ja asiantuntevan puheenjohtajan kolme viikkoa sitten. Tästä huolimatta asiat eivät ole menneet ihan putkeen, kuten sanonta kuuluu. Tai mitä sitä nyt kiertelemään: välillä ei tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa.
Vitsaillaan ensin. Ensimmäisessä valintakokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa Lyly oli esittelemässä SAK:n uutta ilmettä. Keski-ikäinen, teollisuudessa työskentelevä mies, siis se kokolihaa syövä heteromies, leimaa uuden johdon mielestä liiaksi SAK:ta. Julkikuvaa pitäisi nuorentaa, pehmentää ja nostaa naiset eturiviin.
SAK:n kehittämisjohtaja Eija Hietanen kertoikin tiedotustilaisuudessa konkreettisen esimerkin, miten mahtava keskusjärjestö aloittaa brändinsä kiillottamisen. SAK on päättänyt osallistua seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksia ajavaan Pride-kulkueeseen, joka värittää Helsinkiä kesäkuussa.
Jotta linjaus olisi kansan silmissä uskottava, ehdotankin SAK:lle seuraavaa. Pakottakaa Metalliliiton legendaarinen viestintäpäällikkö Matti Putkonen mukaan marssiin. Olisi siinä lööppiainesta, kun ydinvoiman, punaisen nortin ja sen kuuluisan kokolihan ystävä keikuttelisi lanteitaan moniarvoisuuden puolesta.
Lylyllä on ollut tosin oikeastikin hankalat ajat valintansa jälkeen. Ensimmäisenä kädestä lipesi valtakunnansovittelijan valinta. Lauri Ihalainen teki "Niinistöt" tai "Kanervat" vetäessään viime hetkellä nimensä pois valintapelistä. Tästä SAK ei ole vieläkään toipunut. Se on yrittänyt hakea väen väkisin keskuudestaan pätevää ja sopivaa juristia sovittelijaksi.
Janne Metsämäen kieltäytymisen jälkeen käteen saattaa jäädä Akavan Markku Lemmetty tai piirisovittelija Esa Lonka, jos hakua ei laiteta uusiksi. SAK-taustaiset Jorma Rusanen ja Simo Zitting eivät muille kelpaa. Lylyn kannalta nöyryyttävintä olisikin, jos hän joutuisi ehdottamaan akavalaista sovittelijaksi. Lylyn vastustajat SAK:laisissa teollisuusliitoissa saisivat aseen hyökätä uuden puheenjohtajan kimppuun.
Longan valinta ei pelastaisi sekään Lylyä. Vaikka nöyryytys ei olisi yhtä kova kuin Lemmetyn valinnassa, niin joka tapauksessa palkansaajat menettäisivät Longan valitessaan kiertojärjestelmään perustuvan oikeuden nimetä ay-taustainen henkilö virkaan. Ei olekaan ihme, että SAK liputtaa jo puolivirallisesti uuden haun puolesta. Uusi haku onnistuu kuitenkin vain, mikäli oikeuskanslerinvirasto toteaa sen olevan juridisesti mahdollista. Lyly on nyt kirjaimellisesti juristien armoilla.
Helppoa ei ole järjestöpoliittisella rintamallakaan. Lylyn alkuun panema Team-suurliittofuusio kaatui ryskyen Metalliliiton ylimääräisessä liittokokouksessa Tampereella. Lyly ei ollut enää loppuvaiheessa mukana projektissa SAK:n puheenjohtajakampanjan vuoksi, mutta joka tapauksessa hankkeesta ei tullutkaan "pikku-Laurin" suurta työnäytettä.
Jälkeenpäin on helppo kysyä, tiedotettiinko hankkeesta ylimielisesti alkuvaiheessa, miksei metallin vasemmistoryhmää sitoutettu hankkeeseen heti alkumetreillä, oliko pelissä sittenkin liian monta liittoa ja miksi fuusio jäi kaukaiseksi tavalliselle ammattiosaston jäsenelle?
Näistä virheistä on turha syyttää yksin Lylyä, mutta hänen vastustajansa kyllä tekevät siinä parhaansa. Tämäkin kertoo siitä, että Lylyn ja teollisuusliittojen välillä on eripuraa enemmän kuin mitä ulospäin on annettu ymmärtää.
SAK on ennen kaikkea työn liike. Työt eivät ainakaan Lylyltä lopu.
alberto.claramunt@kaleva.fi