Ohjaaja Laura Jäntin mukaan klassikkonäytelmien ydin on sisällössä. Siksi teksteistä voi iloisesti ravistella pois kaiken pölyn. Sovittaessaan Lahteen Ibsenin Peer Gyntin hän karsi ainakin norjalaista kansanperinnettä ja tunturien nimiä.
- Ibsen on tavoittanut jotakin ikuista, vuosisadoista toiseen tunnistettavaa. Peer Gynt kuvittelee olevansa ikuinen ihan kuin tämän päivän narsistit, jotka korostavat yksilön kaikkivoipaisuutta ja ainutlaatuisuutta, tuumii Jäntti.
Näytelmää yhdistää nykyaikaan myös faktan ja fiktion sekoittaminen. Puolet tarinasta tapahtuu päähenkilön pään sisällä. Peerillä on vaikeuksia erottaa unelmat, unet ja tosi matkallaan elämän halki.
Katsojat pääsevät Peerin mukaan ensi-illassa lauantaina. Kausi rajoittuu syksyyn, sillä sen jälkeen suurella näyttämöllä alkaa remontti.
Kirjailija teki Peer Gyntistä ensin lukudraaman, ja vasta sen menestyksen jälkeen näytelmän. Mielikuvitus sai sijaa, kun ei tarvinnut pohtia näyttämöllepanoa.
Lavastaja Kari Junnikkalan ratkaisu lähtee vaellustarinan hengessä laivasta. Vahvan tuen antavat Morten Reinanin hahmottelemat valot.