Kun muu maailma riutuu, Kiinalla on mahdollisuus esiintyä pelastavana enkelinä. Suomeen tuleva valtavan liikemiesvaltuuskunnan vastaanottoon kannattaa valmistautua huolella.
Pääministeri Matti Vanhanen oli viime torstai-iltana vaihteeksi pelkkää hymyä. Päivästä toiseen velloneen kiusallisen vaalirahakohun keskellä huojentava apu tuli Kiinasta. Pääministerimme pääsi tänne saapuneen Kiinan varapääministerin kanssa kertomaan uutisia, jotka toivat taantuma-Suomeen toivon pilkahduksen: Kiinasta saapuu parin viikon kuluttua tänne lähes 300 hengen vahvuinen liikemiesvaltuuskunta kaupantekoon.
Tuota matkaa on pohjustettu pitkin kevättä Suomessa ja Kiinassa, esimerkiksi pääministeri Vanhasen Kiinan-vierailulla. Tuleva vierailu osoittaa, millaista hyötyä johtajiemme matkoista maailmalle parhaimmillaan on.
Jo varapääministeri Li Keqiangin vierailulla allekirjoitettiin näyttäviä sopimuksia, muun muassa sopimus kiinalaisen innovaatiokeskuksen perustamisesta Suomeen. Se tulee pääkaupunkiseudulle, ja on lajissaan Euroopan ensimmäinen. Nokia ja Telia-Sonerakin panivat nimiä yhteensä noin 700 miljoonan euron papereihin. Itse kontrahdit eivät tosin olleet uusia, mutta niiden allekirjoituksella saatiin ministerivierailuun lisää juhlavuutta.
Etenkin liikevaltuuskunnan vierailuun sopii nyt asettaa suuria toiveita. Tarkoitus on allekirjoittaa jopa 1,4 miljardin euron kauppasopimukset. Summa on valtava, ja jos joukossa on myös suuria vientisopimuksia, aina parempi. Tuonti "Keskuksen valtakunnasta" Suomeen on nimittäin tällä hetkellä kaksi kertaa mittavampaa kuin vienti täältä sinne.
Jos saapuva liikemiesvaltuuskunta todella tulee olemaan kerrotun kokoinen, kauppojen lisäksi syntyy valtava määrä Suomen ja Kiinan liikemiesten välisiä kontakteja. Ne voivat myöhemmin poikia paljon hyvää.
Nyt pitää toivoa, ettei lupaavaa tilaisuutta päästetä valumaan läpi sormien, keskikesä kun on Suomessa aikaa, jonka yritysjohtajatkin tapaavat pyhittää lepoon. Toivottavasti laineen liplatus laiturilla ei kovin monen kohdalla nyt voita mahdollisuuksia kauppasuhteiden luomiseen. Lomailla ehtii vierailun jälkeenkin.
Pääministeri Vanhanen muistutti ministerivierailun tiedotustilaisuudessa sanonnasta "hädässä ystävä tunnetaan". Samantyyppinen sanonta on Kiinassakin. Kaupankäynnin perusteena on kuitenkin harvoin yksin ystävyys. Kiinakaan ei ole liikkeellä ensisijaisesti auttamassa ystävällismielistä pientä pohjoismaata vaan samasta syystä, miksi se investoi ja luo kauppasuhteita kaikkialla: oman maansa tulevaisuutta ja vaurautta rakentaakseen.
Kiina on investoinut miljardeja esimerkiksi Yhdysvaltoihin mutta myös Afrikkaan, josta se hakee muun muassa mineraaleja ja maatalousmaata.
Syy siihen, miksi kiinalaiset nyt otetaan avosylin vastaan melkein kaikkialla, on se, että Kiinalla on rahaa, jota polttaa. Niinpä se on pystynyt valtavilla elvytystoimilla pitämään yllä kotimaista kysyntää. Samalla yksipuoluemaan väestö on kyetty pitämään rauhallisena.
Kun Suomi käy kauppaa Kiinan kanssa, vastassa on maa, jonka kansalaisvapaudet ovat kehnossa jamassa. Suomen päättäjät saati suomalaisyritykset eivät kuitenkaan pysty muuttamaan Kiinaa demokratiaksi. Jo siksi olisi houkuttelevaa pysyä näistä ongelmista poliittisissa yhteydenpidossa vaiti.
Niin ei kuitenkaan pidä tehdä, mutta paikka ja hetki kannattaa valita niin, ettei kaupanteon mahdollisuuksia samalla vesitetä. Suomen päättäjien pitää kantaa huolta myös suomalaisten hyvästä.