Pääkirjoitus

Lau­ma­suo­ja pitää turvata

Rokotepakkoon on vielä syytä suhtautua varauksellisesti. Kattavan laumasuojan ylläpito vaatii huuhaan takia jatkuvaa valistusta.

Rokotepakkoon on vielä syytä suhtautua varauksellisesti. Kattavan laumasuojan ylläpito vaatii huuhaan takia jatkuvaa valistusta. Monelta on näköjään unohtunut, että ennen vanhaan infektiotaudit olivat lasten yleisin kuolinsyy.

Pohjanmaalla on nähty varoittava esimerkki siitä, mitä lasten rokottamatta jättäminen voi merkitä. Yhden lapsen sairastuminen tuhkarokkoon on altistanut jopa 150 henkilöä taudille.

Jos rokotteista saatava laumasuoja on liian ohut, niin seurauksena voi olla kohtalokas epidemia. Sellaiselta on Luodossa onneksi vältytty, vaikka MPR-rokotteen kattavuus alueella on heikentynyt. Tartunnan tultua julki monet vanhemmat kiirehtivät rokotuttamaan lapsensa.

Yhtä onnekkaita ei olla kaikkialla siellä, missä vanhemmat aatteellisista tai uskonnollisista syistä jättävät lapsensa rokottamatta. Pelkkä luonnonmukainen elämäntapa ei suojaa tappavilta infektioilta, vaikka pitäisi muuten terveenä. Euroopassa on koettu laajoja tuhkarokkoepidemioita vuosina 2011 ja 2017. Niiden häntiä on ulottunut myös Suomeen.

Kattavan laumasuojan oloissa rokotuskriittisille on syntynyt väärä käsitys, jonka mukaan rokottaminen olisi tarpeetonta. Myös pandemian uhkaa vastaan otettujen sikainfluenssarokotusten jälkeen ilmaantuneet narkolepsia-tapaukset ovat pelästyttäneet.

Tosiasia kuitenkin on, että vuosikymmeniä jatkuneet luotettavat ja tehokkaat rokotusohjelmat ovat suojanneet kansanterveyttä. Yleensä laumasuoja suojaa niitäkin yksittäistapauksia, joita ei ole rokotettu. Nyt laumasuoja on paikoitellen pudonnut 75 prosenttiin, kun riittävä suoja on 95 prosenttia.

Rokottamattomuuden ohella vaihtoehtoiset uskomushoidot ja epätieteelliset näkemykset ovat ajan ilmiöitä, jotka sumentavat järkevää ajattelua. Vastuuttomat nettisivustot kampanjoivat rokotteita vastaan. Hopeavesiepisodi oli myös varoittava esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun tutkitun tiedon sijaan uskotaan humpuukia.

Vielä 2010-luvulla on ilmeisen tärkeää muistuttaa rokottamisen tarpeellisuudesta. Pitkän jatkuneen hyvän tilanteen takia ihmisiltä on päässyt unohtumaan, että infektiotaudit olivat ennen vanhaan lasten yleisin kuolinsyy.

Kun epidemia puhkesi, kukaan ei ollut turvassa ja laumasuojan puuttuessa taudit pääsivät leviämään esteettä tuhoisin seurauksin. Ei pidä unohtaa, että kurkkumätä, polio, tuhkarokko, vihurirokko, sikotauti ja vakavat Hib-taudit on saatu hävitettyä Suomesta lähes kokonaan rokottamalla. Samalla on päästy eroon näiden tautien aiheuttamilta jälkitaudeilta, vammautumisilta ja kuolemantapauksilta.

Viime päivinä on käyty keskustelua siitä, miten vanhemmat saataisiin rokottamaan lapsensa. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) väläytti rokottamista perhe-etuuksien saannin ehtona. Peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) toppuutteli pakkoa tarjoten pikemminkin lisähoukuttimia kattavuuden varmistamiseksi (Kaleva 3.12.).

Pakkokeinojen sijaan on vielä syytä turvautua valistukseen. Silläkään tiellä ei voida jatkaa loputtomiin, sillä ensimmäisenä asiasta kärsivät lapset, jos he eivät saa heille kuuluvia välttämättömiä rokotuksia.