Suomessa on ryhdytty selvittämään laumanvartijakoirien käyttöä susivahinkojen torjumisessa suomalaisilla kotieläintiloilla. Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Aasiassa laumanvartijakoiria on käytetty tuhansia vuosia petojen torjunnassa. Suomessa perinnettä ei ole, vaikka useiden laumanvartijarotujen rekisteröinnit ovat lisääntyneet.
Laumanvartijarotuja ovat esimerkiksi anatolianpaimenkoira, estrellanvuoristokoira, etelävenäjänpaimenkoira, kaukaasianpaimenkoira, keskiaasianpaimenkoira, pyreneittenkoira ja tiibetinmastiffi.
-- Koska perinnettä ei Suomessa ole, pitää niiden soveltuvuutta hyötykoirina karja- ja lammaslaumojen, metsästyskoirien tai kotipihojen suojaamisessa tutkia. Koirat on osattava sosiaalistaa ja kouluttaa johdonmukaisesti ja oikealla tavalla, kertoo tutkija Teet Otstavel.
Laumanvartijoiden koulutus on tavanomaista koirakoulutusta haastavampaa. Otstavelin mukaan koirien käyttö perustuu pitkälti siihen, että koirat pystyvät toimimaan itsenäisesti. Kasvattajalta koulutus vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, sillä koiraa on ohjattava löytämään itse oikeat ratkaisut käskyttämisen sijaan.
Laumanvartijan ura alkaa siitä, että pentu laitetaan heti vieroituksen jälkeen eläinten joukkoon, jossa kouluttautuminen alkaa kuin luonnostaan. Vartuttuaan koirat suojelevat omaa laumaansa periksi antamatta.
Laumanvartijat ministeriönkin suojeluksessa
Tutkimuksessa koiria sijoitetaan susialueiden maatiloille. Mukaan otetaan mahdollisesti myös tiloilla jo työskenteleviä koiria. Koirat ovat useaa eri rotua. Tutkimuksessa seurataan koirien kehitystä, ominaisuuksia, vartiointikäyttäytymistä ja -tehokkuutta sekä tapakasvatusta.
Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi viime joulukuussa sudenhoitosuunnitelman, jossa yhtenä vahinkojen ennaltaehkäisykeinona mainittiin juuri laumanvartijakoirien käyttö. Myös Suomen Kennelliitto on linjauksissaan nimennyt laumanvartijakoirien käytön kotieläinten suojelussa susialueilla osaksi ympäristövisiotaan. Menetelmää kokeillaan myös Ruotsissa ja Norjassa.
Tutkimusta esiteltiin Eläinten hyvinvoinnin tutkijakoulun syysseminaarissa torstaina Kuopiossa. Otstavel tekee aiheesta väitöskirjatutkimusta Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa.