Laulut tekivät kuu­sa­mo­lai­ses­ta Kaisa Pulk­ka­ses­ta pia­nis­tin, nyt hän soittaa Leevi Ma­det­oja -kil­pai­lus­sa

Kaisa Pulkkanen soittaa Leevi Madetojan pianokilpailussa.

Kuva: Ulla Ingalsuo

Kuusamossa muusikon perusopinnot tehnyt Oamkin opiskelija Kaisa Pulkkanen päätti nyt olevan oikea aika osallistua Leevi Madetoja -pianokilpailuun.

Maanantaiaamupäivänä Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Kotkantien kampuksella on kuin mikä tahansa maanantai.

Mistään ei voi päätellä, että konserttisalissa otetaan vastaan elämän kenties tähän asti suurimpia haasteita.

Ellei tietäisi.

Yhdettätoista kertaa järjestettävän Leevi Madetoja -pianokilpailun vanhimpien sarja, 17-vuotiaat ja sitä vanhemmat, starttaa kello 9.30.

Taival Suomen huipuista koostuvien pianotaiteilijoiden ja -pedagogien raadin eteen on ollut pitkä, vaikka soittajat nuoria iältään ovatkin.

Oamkin suojissa pianonsoiton opettajaksi opiskeleva Kaisa Pulkkanen, 20, aloitti tiensä kuusivuotiaana.

– Kansalaisopiston oppitunti oli vain 20 minuuttia, ja oli siksi aluksi vähän semmoista soittelua.

Intoa siivitti halu osata enemmän.

– Soitin mielelläni lauluja, ja opettelin nuotteja itsekseni, kun löysin jonkun kivan laulun, jonka halusin oppia.

Myös vanhemmat sisarukset kävivät pianotunneilla.

11-vuotiaana hän aloitti musiikkiopistossa opettajanaan Katri Holma, joka oli mukana koko perustutkinnon opiskelun ajan.

– Harrastuksesta tuli Katrin myötä todellisempi.

Urkuopinnot tulivat myös ajankohtaisiksi, huiluakin Pulkkanen soitti jossain vaiheessa ja lauloi kuorossa.

– Kaikki ovat olleet tärkeitä. Erityisesti alton laulaminen kuorossa opettaa mielestäni paljon musiikista.

Laulamisella on ollut merkitystä myös Pulkkasen toimelle kanttorinsijaisena.

– Olen ollut Kuusamossa, Posiolla ja Sallassa. Kanttoreita tarvitaan - minäkin joka olen saanut vain urkujen ja laulun opetusta olen ollut tarpeellinen!

Ainoa Oamkin edustaja kisassa

Pulkkanen opiskelee Oamkissa toista vuottaan pianonsoiton opettajanaan Mikko Heininen. Yliopettaja Jouko Tötterströmin johdolla sujuvat pedagogiset opinnot.

– Tiesin jo yläasteella haluavani musiikkialalle, vaikka olin hyvä useassa kouluaineessa.

Kotona Pulkkasen musiikillisia pyrintöjä on tuettu aina.

– Kun minulla on kahdeksan nuorempaa sisarusta, ääntä riittää. Siksi harjoittelin paljon silloin, kun äiti ja isä olivat navetassa, hän kertoo.

– Meidän perheessä arvostetaan nöyryyttä ja työntekoa, nimenomaan fyysistä työtä. Olenkin välillä vähän kyseenalaistanut, olenko tekemässä oikeaa työtä.

Koska Leevi Madetoja -pianokilpailun sarjoja on kolme, omansa alle 13-vuotiaille ja 13-16-vuotiaille, Kaisa Pulkkanen olisi halutessaan voinut testata taitoaan jo aiemmin.

– Viimeksi oli aika omistautua lukion käymiselle, nyt oli mahdollisuus satsata tähän. Mikko antoi kesää varten kasan uusia biisejä ja kun sitten katsoin, mitä tähän kilpailuun vaadittiin, huomasin selvän yhteyden. Mikon tuntien se ei välttämättä ollut sattumaa.

Syksyn opintojen alkaessa Pulkkanen toi tahtonsa tiettäväksi: hän halusi mukaan, ja on sarjassaan ainoa Oamkin edustaja.

– Olen valmistellut kaiken tasaisen hyvin, ja valinnut ohjelmiston kuhunkin kolmesta erästä ihan itse. Mikko tuntee minut niin hyvin, että osasi antaa sellaista materiaalia työskenneltäväksi, joka innostaa minua.

Valmistautuminen on merkinnyt myös esiintymisen harjoittelemista: kolme konserttia sijoitettiin kisan tuntumaan viikon ajalle.

Ihan viimeiseksi Pulkkanen palasi torstaiksi lähtöpisteeseensä, kotiin Kuusamoon.

– Yleisössä oli hirveästi tuttuja. Ihan ensimmäinen pianonsoiton opettajanikin Raimo Heikkilä oli kuuntelemassa. Ja Katri tietenkin! Pulkkanen kertoo hyvillään seuraavana päivänä haastattelussa.

Kenraaliharjoitukset olivat ohitse, viikonloppuna oli tarkoitus vain levätä ja tavata ystäviä.

– Soittaakin aion enemmän ajatuksen tasolla.

– En ole ajatellut, etten pääsisi jatkoon. Tunnen etten menetä mitään yrittäessäni, vaan saan niin paljon.

Kuusamolainen selvisi jatkoon

Bach-Skrjabin-Debussy-Liszt Pulkkasen elähdyttävinä ja taitavina tulkintoina on koettu vähän ennen kello 13:a tiistaina.

Laulujen innoituksen pianismiin saattoi soitossa kuulla, mutta myös sen, miten musiikissa oli läsnä hieno ymmärrys teosten kokonaisuudesta.

Kaisa Pulkkanen ottaa opiskelutovereiden onnitteluja vastaan salin ulkopuolella.

– Olin aamulla niin innoissani, ja soitto tuntui kulkevan hyvin, etten meinannut malttaa käyttää harjoitusmahdollisuuttani.

– Kaikki teokset olivat niin hyviä kuin ne olin valmistanut. Tosin liika innostus saattoi näkyä vähän, hän myöntää hymyillen.

Tiistai-iltana osa 29 vanhimpien sarjan kilpailijoista saa luvan jatkaa seuraavana aamuna II erässä.

– Tuomaristo kyllä tietää, mitä haluaa. Minä saatoin vain näyttää, missä vaiheessa olen ja mitä osaan. Ja jos se ei ole tarpeeksi, minun pitää vaan jatkaa työskentelyä.

Näyttö oli riittävä, ja Pulkkasen kilpailu jatkuu.