Usealle meistä säveltäjä Kaj Chydeniuksen nimi tuo mieleen 1960 ja 1970 lukujen vaihteen; päässä alkaa soida Laulu kuolleesta rakastetusta, luottavaisemmilla ehkä Jos rakastat. Näinkin asia on, mutta Chydeniuksen säveltäjänkynästä on toki lähtenyt valtaisa määrä muunkinlaista tuotantoa, eikä hänen luomiskykynsä osoita hiipumisen merkkejä.
Tämäniltaisessa Laulu se on ollut -konsertissa esimerkiksi lähes puolet ohjelmistosta on kuluvan vuosituhannen satoa.
Yhteydet Ouluun
Chydeniuksen kontaktit Ouluun päin ovat viime vuosina lisääntyneet ja monipuolistuneet.
Cassiopeia-kuoro on esittänyt useita säveltäjän teoksia, ja Hannu Sirénin johtama Toppilan Laulustudio on tullut näkyvästi esiin eräänlaisena säveltäjän luottoryhmänä. Perjantaina sai Oulun kaupunginteatterissa ensi-iltansa Chydeniuksen säveltämä Reviisori, teatteriooppera, tai kuten säveltäjä itse sanoo, ooppera näyttelijöille.
Säveltäjämestari täyttää tänään sopivat 65 vuotta, ja illan konsertti juhlan kunniaksi on siis tässäkin mielessä paikallaan. "Minulla on Oulusta paljon hyviä muistoja ja myönteinen kuva. Reviisorin esittäminen täällä ja illan konsertti saavat minut tuntemaan itseni suorastaan imarrelluksi", Chydenius sanoo - lakoonisen ilkikuriseen tapaan, mutta uskottavasti.
Luonteva pohjoisuus
Konsertin musiikillista linjaa kysyttäessä säveltäjä kertoo valikoineensa ohjelmiston lähinnä laulujen esittäjiä silmällä pitäen.
"Toppilan Laulustudion jäsenet muodostavat perustan tai rungon, Ritva Sorvali, Taru Nyman ja Kai Hyttinen ovat myös vanhoja luotettavia yhteistyökumppaneita. Nouseva oopperatähti Helena Juntunen on taas erikoisempi vieras", kertoo Chydenius.
Kaikkiaan 35 laulusta koostuva ohjelmisto voisi kyllä olla myös syvällisemmän suunnittelun hedelmä, ajatellen vaikkapa runoilijoiden sijoittumista historian aikajanalle. Samuli Kustaa Bergh-Kallio vaikutti seudullamme 1800-luvun alkupuolella, Chydeniuksen säveltäjäuran aikana syntyneet Anna-Leena Härkönen tai Aunimarjut Kari Raahesta ovat ehkä tulevaisuuden nimiä.
Edelleen useammalla säveltäjän käyttämällä runoilijalla on /on ollut luontevat siteet pohjoiseen ja Oulun seudulle, kuten Kaarlo Kramsulla, Ilmari Kiannolla, Aku-Kimmo Ripatilla, Timo K. Mukalla tai Ahti Taposella.
Nyt lauantaina Chydenius juhlii syntymäpäiväänsä, mutta lisäksi näihin aikoihin myös 40-vuotista säveltäjänuraansa. Chydeniuksen tuotanto alkoi vuonna 1964 Eino Leinon runoon sävelletyllä Lemminkäisen äidin kehtolaululla, ja jatkuu siis vireänä edelleen.
Chydeniuksen uran aikana Suomi on kehittynyt pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi, eurooppalaistunut, ja integroituu ja globalisoituu nyt minkä kerkeää. Niinpä säveltäjältä olisi paljonkin udeltavaa, mutta Chydenius ehti itse kysyä: onko laulu muuttunut?
"Säveltäisin edelleen samat tekstit samalla tavalla", vastaa Chydenius yhteiseen kysymykseemme. Muuttuukos sitten ihminen, ja mihin suuntaan, jäivät kysymättä ja odottamaan edelleen vastaustaan.
Oulun kaupunginteatterin suuri näyttämö 16.10. kello 17 Kaj Chydeniuksen 65-vuotisjuhlakonsertti Laulu se on ollut.