BirdLife Suomi tutkii tänä vuonna joutsenen nykykannan suuruutta ja kannan kasvua eri puolilla Suomea. Kansallislintumme on valittu koko vuoden kestävän selvityksen kohteeksi. Samalla päivitetään tietoa tärkeimmistä levähdys- ja ruokailualueista ja selvitetään pesien ja poikueiden elinympäristöjä.
Työssä vastuuta on jaettu alueellisille lintuyhdistyksille. Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys on merkittävässä asemassa, sillä sen toimialueelta löytyvät Suomen tärkeimmät muutonaikaiset levähdyspaikat ja pesimättömien lintujen oleskelualueet. Pesimäkantakin on toki vahva.
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen joutsenvastaavan Sami Timosen mukaan maakunnan viimeisimmät kannanarviot ovat 1980- ja 1990-luvuilta. "Toivo Kirkkomäen mukaan Pohjois-Pohjanmaan pesimäparimäärä voisi olla 300-350, Kuusamon kannaksi on Heikki Seppänen arvioinut 1990-luvun puolivälissä noin 200 paria."
Vain runsas 50 vuotta sitten laulujoutsenkanta oli kuolemaisillaan Suomesta sukupuuttoon. Vuonna 1949 joutsenia arvioitiin olevan Suomessa 15 paria. Asenteiden muuttuminen - ei vähiten Yrjö Kokon kirjojen ansioista - ja rauhoitus käänsivät kannan nousuun.
1960-luvulle saakka joutsen oli hyvin harvinainen pesijä Lapin läänin eteläpuolella. Tuon vuosikymmenen aikana alkoi kuitenkin levittäytyminen Keski- ja Etelä-Suomeen.
Vuonna 1986 kanta arvioitiin jo 430 parin ja 1990-luvun puolivälissä 1 500 parin suuruiseksi. Kanta on kasvanut kymmenkunta prosenttia vuodessa, joten nyt se voi olla jopa 3 000 paria.
Pesivien parien määrän arvioimista vaikeuttaa pesimättömien kihlaparien osuus, sillä joutsen alkaa pesiä vasta 4-6-vuotiaana. Pesimättömien lintujen, joista valtaosa on nuoria, osuus on arvioitu peräti noin 70 prosentiksi.
"Suurin osa pesimättömistä joutsenista kerääntyy keväällä ja alkukesällä Perämeren levähdysalueelle, josta suurin osa muuttaa kesäkuussa sulkimisalueille Venäjän luoteisosiin", Timonen kertoo.
Ennen pesimäkauden alkua lintuharrastajat tarkkailevat kuitenkin kevätmuuttoa. Ensimmäiset laulujoutsenet ovat jo saapuneet Oulun seudulle ja Koillismaallekin.
Joutsentutkimuksen havaintojen kartuttamiseen voi ottaa osaa kuka tahansa. Yhdistys kerää havaintoja suurista kevätmuuton aikaisista levähtäjämääristä ja muuttoparvista. Myös tiedot pesimäjärvelle saapumisen ajankohdasta ovat tervetulleita.
Havainnot voi lähettää Sami Timoselle yhdistyksen osoitteeseen: Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys, PL 388, 90101 Oulu. Kuusamon havainnot kokoaa Vesa Orjasniemi (Noitiniementie 67 A, 93600 Kuusamo).