Kasvihuoneilmiön lauhentamat syksyt ovat viime vuosina selvästi myöhentäneet laulujoutsenpoikueiden poismuuttoa talveen taipuvasta Suomesta.
Kuluneen syksyn aikana poikueet ovat erityisen yleisesti jääneet sinnittelemään yhä pitempään jäättöminä pysyviin rantavesiin. Joutsenpoikueita on ravinnonhankintaan sopivissa rantavesissä Etelä-Lappia, Koillismaata ja Kainuuta myöten, Kainuussa ennen kokemattoman runsaasti.
Esimerkiksi keskiviikkona 4. joulukuuta Kajaanin Parkinniemen rantavesissä ruokaili kolme poikuetta, joissa emojen lisäksi oli yhteensä 17 poikasta ja Kajaanin Petäisenniskassa muutti samana päivänä emojen ja neljän poikasen perhe lounaaseen.
Vielä 1960-1980-lukujen aikana tämän hetken tilannetta vastaava muuton vaihe ajoittui loka-marraskuun vaihteen tienoille, eli poikueiden poismuutto oli silloin peräti kuukauden aikaisempaa kuin nyt.
Laulujoutsenpoikasten muuttovalmiuksien kehittyminen vaatii niin pitkän ajan, että tähän asti vallinneessa ilmastossa poikueet eivät yleensä ole olleet Suomen keski- ja pohjoisosissa täysin valmiita syysmuuttoon vesien jäätyessä.
Talventulon vajaataitoisena muutolle pakottamat poikueet ovat vetäytyneet jäätyviltä vesiltä kohti rannikkoa lentämällä niin lyhyitä päivätaipaleita kuin sää ja sulapaikkojen löytyminen ovat sallineet.
Hyvillä ruokailupaikoilla poikasille on annettu niin pitkä lepo- ja tankkaustauko kuin mahdollista. Lyhyimpien kesien jälkeen osa poikasista on ollut niin pahasti kehittymättömiä, että ne ovat joko jääneet talven kynsiin pesimäpaikoille tai uupuneet jo muuton alkutaipaleella.
Pitkä poikasten kehityskausi on myös rajoittanut joutsenen levinneisyyttä - Keski- ja Pohjois-Lapissa joutsenkanta on ollut syksyn jäätymisongelmien takia niukka. Nyt kevään entistä aikaisempi jäidenlähtö ja syksyn viikoilla myöhästynyt vesien jäätyminen avaavat mahdollisuudet joutsenen voimakkaalle leviämiselle myös tunturialueille ja muualle Pohjois-Lappiin.
Birdlife Suomen Tiira-havaintojärjestelmän mukaan kaikkialla Etelä-Suomen sisävesillä on vielä runsaasti joutsenia, parhailla lintujärvillä jopa useiden satojen lintujen parvina. Myös rannikon matalilla lahdilla on edelleen erittäin suuria joutsenmääriä.
Viime vuosien kaltaisia syksyjä on tarkasti tunnettuna aikana ollut vain 1930-luvun muutamina lämpiminä vuosina. Silloin joutsenkantamme oli kuitenkin vain joitakin kymmeniä pareja, eikä kukaan osannut uneksiakaan nykyisen kaltaisista laulujoutsenmääristä.
Jos ja kun sää talven edetessä kylmenee ja vedet jäätyvät, joutsenet vetäytyvät kohti Itämeren eteläosia, missä niiden normaalit talvehtimisalueet ovat.
Mikäli tuleva talvi jää epätavallisen leudoksi ja merialueiden matalat rantavedet pysyvät jäättöminä, suurin osa joutsenista odottaa kevään tuloa Suomen rannikolla, eikä jatka matkaansa niin pitkälle kuin tavallisesti.
Jonkin verran poikueita ja aikuisia lintuja jää silloin talvehtimaan myös sisämaan sulina pysyville virtapaikoille.