Laulujoutsen ja valkoposkihanhi jatkavat runsastumistaan. BirdLife Suomen laulujoutsenkartoituksen alustavien tulosten mukaan Suomessa pesii yli 4 000 laulujoutsenparia. Valkoposkihanhien pesimäkanta oli tänä vuonna 800-850 paria, ja näistä pesi pääkaupunkiseudulla 600 paria.
Valkoposkihanhen kanta kasvaa huimaa 25-30 prosentin vauhtia, joutsenkannan keskimääräinen vuosikasvu on viime vuosikymmeninä ollut noin 11 prosenttia. Kasvun myötä on esiintynyt jo yksittäisiä kannanottoja metsästyksen aloittamiseksi.
"Laulujoutsenkanta on niin suuri, että biologisesti sitä voitaisiin jo kestävästi verottaa. Joutseniahan on tuplasti enemmän kuin metsähanhia", laskee Veli-Matti Väänänen Helsingin yliopiston soveltavan biologian laitokselta.
"Joutsenen metsästämiseen liittyy kuitenkin monia muita näkökohtia: kansanperinne, lintuharrastus, yleinen mielipide", Väänänen luettelee. "Metsästäjien maineen kannalta olisi parempi, kun siitä pysyttäisiin mahdollisimman kaukana."
Valkoposkihanhen metsästämisestä on Väänäsen mukaan jo puhuttu, mutta se on EU:n tiukimmin suojellun I-direktiivin laji ja joutsenen tapaan luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu.
"Metsästäjillä ei ole mitään tarpeita eikä aikomuksia esittää joutsenta riistalajiksi", Metsästäjäin keskusjärjestön viestintäpäällikkö Klaus Ekman linjaa. Sama koskee valkoposkihanhea. Ekman tosin epäilee, että pääkaupunkiseudulla alkavat lähivuosina paineet kasvaa valkoposkihanhen osalta linnun aiheuttamien haittojen vuoksi.
Valkoposkihanhelle
riittää tilaa
Kannankasvu jatkuu lähitulevaisuudessa. Pohjois-Suomessa joutsenkanta ei enää juurikaan kasva, mutta eteläisessä Suomessa on vielä runsaasti pesintään sopivia paikkoja jäljellä. Valkoposkihanhen pesimäkannan kasvulle ei ole esteitä, sillä Suomenlahden rannikkoalueen populaatiotiheys ei ole vielä lähelläkään ympäristön kantokykyä.
Valkoposkihanhi on pesinyt yksittäispareina jo Perämerellä asti, ja se voisi hyvin runsastua täälläkin. "Sehän on arktisilta alueilta kotoisin", Väänänen huomauttaa. Hän uskoo, että Oulun korkeudella säätekijät eivät tulisi kannan kasvua rajoittamaan.
Molempiin lajeihin on liitetty myös haittoja. Etelä-Suomessa puistoihin ruokailemaan saapuvat valkoposkihanhet ja niiden ulosteet hankaloittavat nurmialueiden virkistyskäyttöä.
Kasvava hanhipopulaatio huolettaa myös lentoliikennettä. Ilmailulaitos laatii selvitystä hanhien lentoreiteistä ja -korkeuksista sekä laidunalueista yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Toistaiseksi valkoposkihanhet eivät ole aiheuttaneet haittaa tai vaaraa ilmailulle.
Laulujoutsenen on puolestaan väitetty syrjäyttävän metsähanhen pesimäsoilla, mutta tästä ei ole Väänäsen mukaan mitään tieteellistä näyttöä.
